Uutishuone / Blogit

Perheyritysten henkinen perintö

Kirjoittanut Johanna Raitis tutkijatohtori, Turun yliopisto

Julkaistu 26.10.2021

Perheyritysten liiton tutkijatapaamisessa elokuussa käytiin kiinnostavaa keskustelua. Heitin ohimennen keskusteluun ajatuksen perheyritysten henkisestä perinnöstä, eli yritysten olemassaolon ja toiminnan vaikutuksista syntyneistä kulttuurisista tuotoksista. Perheyrityksen rooli ja merkitys erityisesti pienemmissä yhteisöissä ulottuu mielestäni paljon laajemmalle kuin tänä päivänä on tunnistettu.

Mistä meidät tunnetaan, no siitä yrityksestä!

”Jos yritystä ei olisi, eihän täällä olisi enää mitään”, monet haastateltavat ovat todenneet.  Kyläyhteisöjen olemassaolo saattaa siis olla sidoksissa yrityksen olemassaoloon, mutta toteamus pitää sisällään myös paljon muuta. Yrityksen nähdään edustavan koko yhteisöä, onhan perustajakin yksi heistä, samoista olosuhteista kasvanut ja saman arvomaailman omaksunut. Toki siitä on jo aikaa, mutta yhdessä on kasvettu. Samalla on rakentunut yhtäläinen identiteetti eli käsitys siitä keitä me olemme; näkeehän sen jo kuntalaisten vaatteista (erityisesti lippalakit) mihin porukkaan he kuuluvat. Yrityksen menestystarinat kertovat perheen vaiheista, mutta ne kietoutuvat myös kunnan ja kuntalaisten omiin kehityskaariin. Samalla kun yrityksen maine kasvaa, kasvaa myös kylän naisten ja miesten tunnettuus ja omanarvontunne.  

Sivutuotteina rohkeutta, uskoa ja menestystä laajalla rintamalla.  

Jos alussa on ollut yrittäjä, hänen unelmansa ja kylällinen epäuskoisia, voi onnistumisten karttuessa unelmiin uskoa yhä useampi. Ajan kuluessa ja uusien sukupolvien kasvaessa, ajatukset voivat juurtua ja uudenlainen kulttuuri kehittyä. Ajatukset ja toimintatavat, joiden on ajan saatossa huomattu toimivan yrityksessä, vahvistuvat myös sen ulkopuolella. Yrittämisen alullepaneva rohkeus voi myös tarttua, minkä avulla ja seurauksena voidaan saavuttaa menestystä myös muilla aloilla.

Jokaiseen kylään tarvittaisiin yksi iso perheyritys.

Tällaisesta tilanteesta seuraisi paljon hyvää myös yhteiskunnan tasolla. Yritysten ja yhteisöjen merkityksellinen vuorovaikutus voisi luoda uusia toimeentulon mahdollisuuksia maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Visiot alueellisesta tasa-arvosta ja hyvän elämän edellytyksistä olisivat monta askelta lähempänä toteutumistaan. Yrityksille tämä aiheuttaisi tosin lisää työtä – vastuullisuusraporttiin, ja erityisesti sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vastuun sivuille, vaikutusten kirjaamiseen menisi hyvä tovi.  

____________________

Kirjoittaja on tutkijatohtori Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumissa (TIAS). Hänen tutkimuskohteita ovat muun muassa organisaatioiden identiteetti, arvot sekä yritysten kansainvälisyyteen, paikallisuuteen ja vastuullisuuteen liittyvät kysymykset.

 

Asiasanat
Tilaa uutiskirjeemme tästä