Perinnöksi saatua yritystä pitäisi verottaa vasta, kun se myydään
Orpon hallitus aikoo selvittää perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla. Hallitusohjelman kirjaus on erittäin tärkeä suomalaisomisteisten perheyritysten pitkän aikavälin kilpailukyvylle. Luovutusvoittoveroon siirtyminen olisi fiksu tapa vahvistaa kotimaisen omistamisen ja Suomeen sitoutuneiden yritysten asemaa pitkällä aikavälillä.
Perintöveron ongelmiin kiinnitti huomiota myös Osmo Soininvaara blogissaan heinäkuussa. ”Kun kotimaista rahaa ei ole, lupaavia suomalaisia yrityksiä myydään ulkomaille, erityisesti Ruotsiin ja Norjaan. Nuiva suhtautuminen varallisuutteen ei ole tehnyt suomalaisten yritysten omistajista köyhempiä, he eivät vain ole suomalaisia”, Soininvaara kirjoitti. Soininvaaran päätelmään riskistä Suomen luisumiseen tytäryhtiötalouteen on helppo yhtyä.
Perintöverojen maksajaksi päätyvät kaikki, joiden perittävän omaisuuden arvo ylittää 20.000 euroa. Merkitystä ei ole sillä, onko perintö muutettavissa rahaksi tai ei. Perintövero on progressiivinen. Siksi suurimmat perintöverot maksetaan usein yritysvarallisuuden perimisestä, jolle verottaja arvioi käyvän arvon.
Yrityksen omistaminen ei lisää perijän käytössä olevia rahavaroja. Voidakseen maksaa perintöverot yritysperijä tyypillisesti tulouttaa veroihin tarvittavat varat yrityksestä osinkoina. Tähän tarkoitukseen maksetut osingot ovat pois yrityksen kehittämiseen käytettävistä varoista.
Se heikentää suomalaisten yritysten keskipitkän ja pitkän aikavälin kilpailukykyä verrattuna naapurimaihimme Ruotsiin, Norjaan ja Viroon, joissa perintöveroa ei ole. Tähän Suomella ei ole varaa.
Ruotsi on perintöveron poistamisella huolehtinut osaltaan siitä, että yritykset investoivat Ruotsiin ja yritysten omistajat maksavat veronsa Ruotsiin. Osittain tämän ansioista ruotsalaiset ovat myös vaurastuneet suomalaisia enemmän. Hyvinvoiva yrityssektori innovoi, investoi, työllistää ja maksaa veroja. Tämä hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Osa perheyrityksistä pääsee perintö- ja lahjaveron osalta sukupolvenvaihdoshuojennuksen piiriin, mutta kaikki eivät. Yksi esimerkki huojennuksen ulkopuolelle jäävistä on teknologiayhtiö Vaisala, jonka hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio kommentoi kesäkuussa Kauppalehdelle: ”Isänmaallisuus ja ajatus tehdä hyvää yhteiskunnalle on toistaiseksi mennyt veropakolaisuuden yli, mutta kyllähän se on ihan relevantti kilpailutilanne. Jos haluamme pitää kontrollin yrityksestä, voi tulla tilanne, että yritys voi jatkaa Suomessa, mutta omistajat eivät.”
Perheyritysten liitto kannattaa ja ajaa perintö- ja lahjaverosta luopumista ja sen korvaamista myyntivoittoverolla. On merkittävästi kivuttomampaa maksaa veroja silloin, kun siihen on varoja, eli silloin, kun myy perimäänsä omaisuutta.
Vaikuta Omistajuus Verotus Yrittäjyys
