Perintövero - veroista vihatuin
Perintöveron poistamisen kannalla on ollut vuosikymmenestä toiseen 70-75% kansalaisista (*) ja siksi sitä on kutsuttu vihatuimmaksi veroksi. Merkittävästä kansalaisten vastustuksesta huolimatta perintöveron perimistä puolustetaan sillä, että se lisää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa tasoittamalla varallisuuseroja.
Perintöverotuksella on myös kääntöpuolensa, jonka kokee yhä useampi suomalainen perittävän varallisuuden lisääntyessä.
Tyypillisin esimerkki perintöveron hankaluudesta tulee eteen, kun toinen vanhemmista menehtyy ja leski jää asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin. Lesken perusteltu oikeus omassa kodissa asumiseen perustuu joko perintökaaren lesken asumissuojaan tai mahdollisesti vanhempien tekemään keskinäiseen hallintaoikeustestamenttiin. Joka tapauksessa joko kaikki vanhempien omaisuus tai vähintäänkin heidän yhteinen kotinsa, ovat jatkossakin lesken käytössä. Omaisuus ei siis tule perillisen hallintaan, eikä ole perillisen myytävissä, vaikka omistusoikeus perilliselle virallisesti siirtyykin.
Lesken oikeudet puolisoiden yhteisen omaisuuden hallussapitämiseen ovat helposti perusteltavissa, joten moni lapsi jättää vapaaehtoisestikin kuolinpesän jakamatta lesken vielä eläessä.
Sen sijaan oikeudenmukaiselta ei tunnu se perintöverolappu, joka tulee maksettavaksesi noin vuoden kuluttua vanhemman kuolemasta. Jos perillisen taloudellinen tilanne on hyvä, perintöveroon tarvittavat varat voivat löytyä säästötililtä, mutta yleensä näin ei ole.
Joka tapauksessa maksat veroa omaisuudesta, jota et saa hallintaasi etkä voi muuttaa rahaksi, mahdollisesti jopa muutamaan vuosikymmeneen. Vastaavanlainen tilanne tulee eteen, jos perii vaikeasti myytävän kiinteistön tai listaamattoman yhtiön osakkeita.
Perheyritysten liitto on vaatinut perintö- ja lahjaverosta luopumista ja sen korvaamista myyntivoittoverolla liiton koko olemassaolon ajan. On merkittävästi kivuttomampaa maksaa veroja silloin, kun siihen on myös varoja, eli silloin kun myy perimäänsä omaisuutta. Omaisuus ei ole sama asia kuin käytössä olevat rahavarat, eikä omaisuutta välttämättä edes ole muutettavissa euroiksi, vaikka niin haluaisikin.
Tämä on erityisen totta, kun perittävänä on perheyritys. Perheyritys voi olla hyvinkin arvokas ja maksettavaksi tulevat perintöverot merkittävät. Se ei kuitenkaan tarkoita, että perijällä olisi rahavaroja perintöveron maksamiseksi käytössään. Perijän vähemmistöosuus peritystä yrityksestä ei ole helposti myytävissä eikä yrityksestä ole aina riittävää määrää osinkoja verojen maksamiseksi nostettavissa. Onneksi merkittävä osa yritysten perijöistä saa perintöverosta huojennusta ja maksuaikaa, mutta eivät suinkaan kaikki.
Ajoittain vaatimukset perintöveron korvaamisesta myyntivoittoverolla ovat olleet paremmassa myötätuulessa ja joskus taas huonommassa.
Jos perintö- ja lahjaverosta ei luovuta tulevalla hallituskaudella, veron maksua pitää kohtuullistaa siten, että kaikille perintöveroille annetaan kymmenen vuoden maksuaika. Se olisi omiaan ratkaisemaan tilanteita, jossa perintö- ja lahjaveron lyhyt maksuaika johtaa perillisen kohtuuttomiin maksuvaikeuksiin.
Kun muutoksiin perintöveron osalta ryhdytään, tulisi perintö- ja lahjaveroa samalla modernisoida siten, että toisesta perintöveroluokasta luovuttaisiin. Nyt korkeampaa veroluokkaa sovelletaan muihin kuin perinteisen ydinperheen jäseniin. Nyky-yhteiskunnassa perheen ja lähiomaisten käsite on aiempaa laajempi ja esimerkiksi lapsettomuus entistä yleisempää.
Perheyrityksistä tämä muutos auttaisi esimerkiksi lapsettomia omistajia, joilla sopivia jatkajia löytyisi sisarusten tai sisarusten lasten joukossa. Myös muut syyt kuin lapsettomuus voivat vaikuttaa siihen, että jatkaja haetaan muualta kuin rintaperillisten joukosta.
Eräs kotimaiseen omistajuuteen liittyvä poliittinen tavoite on, että yritysten jatkuvuus voitaisiin turvata myös siirtämällä yritys henkilöstön omistukseen. Joissakin tapauksissa tämä voisi toteutua lahjanluontoisella kaupalla tai jopa lahjalla tai testamentilla.
Perintöveron progressiota on samalla myös syytä hieman lieventää.
Juuri korkeimmat veroasteikot haittaavat erityisesti yritystoimintaa ja vähentävät investointeja, koska ne tulevat useimmiten sovellettaviksi perheyritysten sukupolvenvaihdostilanteissa. Valtion verotulot perintö- ja lahjaverosta ovat noususuunnassa joka tapauksessa, kun suuret ikäluokat alkavat jättää perintöjä ja kun omaisuusarvot ovat nousseet viime vuosina merkittävästi. Valtio pystyy siis nykytilanteessa hyvin pitämään kiinni fiskaalisista tavoitteista verovelvollisten asemaa samalla hieman helpottaen.
*) (viite: https://www.kaleva.fi/niukka-enemmisto-ehdokkaista-vihatun-veron-kannall/1877192)
Eduskuntavaalit 2023
