Pulmiin uusia kulmia

Perheen yhdistäminen liiketoimintaan ja omistajuuteen tuo oman värinsä myös perheyrityksessä mahdollisesti esiintyviin ristiriitoihin ja pulmatilanteisiin. Liiketoimintahaasteiden lisäksi perheen ja sen jäsenten persoonallisuus-, tahtotila-, rooli- ja valtaerot tuovat helposti omat lisäjännitteensä. Jännitteitä aiheuttavat ristiriidat voidaan luokitella tehtävään, prosesseihin, statukseen tai ihmissuhteisiin liittyviin konflikteihin. Mitä suuremmaksi perhe kasvaa sitä isommaksi kasvaa myös riski konfliktien puhkeamiseen. Siksi selkeän hallintomallin ja yhteisen omistajatahdon rakentaminen ovat riskien mitigointia parhaimmillaan. Toisaalta näihin liittyvät keskustelut voivat olla hyvinkin jännitteisiä kun egot ja tunteet pääsevät neuvottelupöytään mukaan. Tilanteita ei myöskään helpota se, että useissa kohtaamissani hankkeissa puhevelkaa on saattanut kertyä useiden vuosien ajan. Ei ole helppoa alkaa puhua pitkävaikutteisista asioista luottamuksellisessa ja rakentavassa hengessä ja vielä isolla porukalla.

Lisäksi aktiiviset ja omistajuuteen kultivoituneet perheenjäsenet haluavat mielellään kuroa puhevelkaa kovin nopealla tempolla kasaan. Lopputulos voi valitettavasti olla se, että perheyrittämiseen liittyvät isot kysymykset ratkaistaan pintapuolisesti ja liian hätäisesti, jolloin hitaammin asian äärelle syttyvät voivat yksinkertaisesti tipahtaa kärryiltä, kun muut ovat jo maalissa. Tyypillisesti samat teemat ja samat ristiriidat pulpahtavatkin vuosien saatossa uudelleen esille. Usein lääkitään oireita, eikä paneuduta juurisyihin riittävän rauhallisella ja kestävällä tavalla.

Tunnesiteet ja aktiivisen vuoropuhelun puute vaikeuttavat konfliktien käsittelyä perheyrityksissä. Ei ole epätavallista, että pulmatilanteita pyritään ratkomaan perheen kesken hiljaa sisäisesti tai niistä vaietaan kokonaan. Perheenjäsen ei voi helposti vain kävellä tilanteesta ulos riskeeraamatta suhdettaan muuhun perheeseen. Konfliktitilanteiden käsittelyä kannatteleekin usein harmonialta näyttävän status quon säilyttäminen.

Konfliktinkäsittelyteorioita on tutkittu paljon. Qiu & Freel (FBR, 2019) tutkivat teorioita kolmilla erilaisilla linsseillä:

1. Joko-tai linssi: konfliktinkäsittely on tilannekohtaista. Ratkaisu löytyy joko korostamalla omaa etua tai taipumalla toisen tahtoon. Ratkaisu voi löytyä sopeutumalla, perääntymällä, irrottautumalla tilanteesta kokonaan tai kilpailemalla niin, että voitto sataa omaan laariin.
2. Sekä-että linssi: konfliktissa huomioidaan asioiden riippuvuus- ja vaikuttamissuhteet, esim. vähemmistö- ja enemmistöomistajien väliset näkemyserot. Ratkaisua haetaan sovittelemalla näkemyseroja yhteen joko kompromissin tai yhteistyön kautta.
3. Enemmän-kuin inssi: konfliktinkäsittely perustuu pitkäjänteiseen rakentavaan prosessinomaiseen väittelyyn, jossa ratkaisevassa asemassa on ristiriitatilanteiden uudelleenmäärittely, dynaaminen keskustelu ja asioiden tarkastelu uusista näkökulmista.

Linsseistä kaksi ensimmäistä ovat enemmän lähinäköön sopivia. Enemmän- kuin-linsseillä on mahdollisuus nähdä kauemmas ja kestävämmin ja tarkasteluun otetaan usein kolmas osapuoli matkaan.

Sen lisäksi, että perheyrityksissä tunteet, perinteet ja läheiset suhteet voivat sävyttää ristiriitatilanteita, on työelämä yleisesti myös melkoisessa myllerryksessä. Viestintä on monikanavaista, toimintaympäristö varsin sumuista ja työnteon tavat uusia uomiaan etsiviä. Vuorovaikutus- ja johtamistaidot tulevat tässä hetkessä laajasti punnituiksi. Joskus edessä voi kuitenkin olla pulmatilanteita, joihin tarvitaan ulkopuolista sovittelua tilanteen uudelleenmäärittämiseksi. Työnantajat voivat työturvallisuuslakiin vedoten hyödyntää direktio-oikeuttaan ja kutsua pulmatilanteiden osapuolia yhteiseen sovitteluun. Olen itse kouluttautunut restoratiiviseen sovittelumalliin, joka perustuu pitkälti ajatukseen siitä, että pulmatilanteet voidaan yhdessä uudelleenarvioida, uudelleenmäärittää ja niistä voidaan eheytyneempinä jatkaa yhteistä matkaa.