Uskallatko valita ulkopuolisen?
Perheyritysten liiton, Hallituspartnerit Helsingin ja Momentouksen yhteisen aamutilaisuuden aiheena syyskuun alussa oli ulkopuolisten hallitusjäsenten rooli perheyritysten hallituksissa. Keskustelu oli avointa niin, että päästiin pohtimaan mm. millaista lisäarvoa ulkopuoliselta jäseneltä voi ja saa hallitustyössä odottaa sekä miten iso päätös ensimmäisen perheeseen kuulumattoman jäsenen valinta voi olla.
Ulkopuolinen – uhka vai mahdollisuus?
Perheyritys, jossa vain perhe käyttää ylintä päätäntävaltaa, tuntuu ennakoitavalta, turvalliselta ja ns. omissa käsissä olevalta. Hallituksen kokoonpanoa ja etenkin ulkopuolista näkemystä aletaan ehkä pohtia vaiheessa, jossa yritys on tullut jonkinlaiseen tienristeykseen. Risteyspaikkoja voi olla monia: sukupolvenvaihdos, kansainvälistymistavoitteet, yrityskauppa, uudet liiketoiminta-alueet – ylipäätään muutos, joka haastaa totutut toimintatavat.
Kun hallitukseen ja sitä kautta johtamisen pelikentälle tulee ulkopuolinen pelaaja, peli muuttuu. Hallituksen dynamiikka muuttuu, asiat on pakko avata eri tavalla kuin aiemmin ja jäsenten rooleja aletaan miettiä tarkemmin. Mitä osaamisalueita itse kukin edustaa? Entä jos ulkopuolisesta tuleekin puheenjohtaja? Entä hyvä hallintotapa – byrokratiaa vai tiekartta tekemiselle?
Jos päättää ottaa ulkopuolisen, kannattaa itse asiassa ottaa saman tien kaksi. Vuorovaikutuksesta tulee tasapuolisempaa ja ns. ulkopuoliset näkemykset saavat enemmän tilaa. Se aito lisäarvo, jota ulkopuolisilta on lupa odottaa, pääsee paremmin esiin tilanteessa, jossa he kokevat tulevansa kuulluiksi ja kannanottojensa putoavan vastaanottavaan maaperään.
Mitä ulkopuolinen voi tuoda tullessaan?
Kokemuksia ja osaamista muilta toimialoilta, kilpailijakentältä, erilaisista toimintatavoista ja kehitysvaiheista. Työkaluja strategiaan, suunnitteluun ja mittaamiseen. Oman verkostonsa käyttöön. Sparrausta myös toimitusjohtajalle, varsinkin jos hänkin on perheen ulkopuolinen.
Voiko ulkopuolinen onnistua?
Voi, mutta se vaatii:
-diplomatiaa, ei kannata rymistellä hallitukseen kuin norsu posliinikauppaan, vaan ymmärtää historia, sukupolvien työn saavutukset ja arvopohja.
-yrityskulttuurin ymmärtämistä.
-uskoa omaan näkemykseen ja rohkeutta sanoa se ääneen – perheen eriävästä näkemyksestä huolimatta.
-rehellisyyttä, avoimuutta, aitoja motiiveja, eli halua auttaa yritystä menestymään ja valmiutta panostaa hallitustyöhön juuri siksi.
Onko päätös ulkopuolisesta lopullinen?
Ei. Hallitusjäsen on mukana niin kauan kuin yhtiökokous niin päättää, tai kun yrityksen kehitystilanne sitä vaatii. Ylipäätään hallituksen kokoonpanoa ei pidä ajatella staattisena vaan jatkuvana evoluutiona yrityksen elinkaaren mukaan. Ja jos ajatus ensimmäisestä ulkopuolisesta hallitusjäsenestä tuntuu hankalalta, aina voi aloittaa perustamalla ns. advisory boardin, eli neuvonantajien kollegion, jossa ulkopuolisten tuomaa lisäarvoa voi testata.
Opi Hallitustyö
