Vastuullisuusmalli, joka on räätälöity keskisuurten kasvuyritysten tarpeisiin

On luonnollista, että markkinoille on kehittynyt entistä enemmän aiheeseen liittyviä valmiita toimintamalleja, standardeja sekä konsulttipalveluita kestävään kehitykseen liittyvien panostusten kasvaessa. Tässä on paljon positiivista. Huolellisen tutustumisen jälkeen totesimme, että monet valmiit mallit ja standardit sisälsivät todella hyviä osa-alueita. Toisaalta yksikään ei mielestämme sellaisenaan sopinut DevCon kokonaisvaltaisen vastuullisuusmallin pohjaksi. Keskeisiä syitä tähän olivat:

·       Jättiläiset lähtökohtana: Usein keskeinen kohderyhmä tuntuu olevan miljardien liiketoimintaa pyörittävä listayhtiö. Kymmenien sivujen vastuullisuusraportointi ja vastuullisuuden parissa täysipäiväisesti työskentelevä tiimi eivät usein ole realismia keskisuurissa kasvuyhtiöissä

·       Lähtötaso kehitykselle liian korkea: Useiden toimintamallien lähtötaso olettaa jo pitkälle kehittyneitä formaaleja rakenteita ja prosesseja. Kasvuyhtiössä kehitys on usein aloitettava näistä – ja lähtötaso onkin terve arvopohja ja aito halu olla vastuullinen

·       Konkretian puute: Usein valmiissa malleissa jäädään todella korkealle tasolle. Jälleen hyvä ja ymmärrettävä asia tilanteissa, jossa vastuullisuutta tukevien rakenteiden ja osaamisen kehittäminen on pidemmällä – ylätason ohjeita sovelletaan ja tulkitaan luontevasti omaan tilanteeseen sopiviksi ja optimoiduiksi. Usein kuitenkin matkan alussa hyvin konkreettinen ohjeistus on paikallaan – näin päästään tehokkaasti liikkeelle. 

·       Geneerisyys: ”One size fits all” ei yksinkertaisesti tunnu oikealta. Meidän mielestämme esimerkiksi toimialan tulisi vaikuttaa paljon vastuullisuusmalliin. Esimerkiksi vastuullisuuteen liittyvät riskit ja ongelmakohdat ovat usein kovin erilaisia vaikkapa raskaan teollisuuden ja asiantuntijayrityksen välillä

·       ”Tick the box” -ajattelu: Usein tuntui, että varsinkin keskisuuren kasvuyhtiön näkökulmasta pyrittiin käymään läpi aivan liian paljon osa-alueita ja auttavakin taso yksittäisellä osa-alueella riitti – rasti ruutuun, että tämäkin osa-alue mietitty. Meille oli tärkeää uskaltaa fokusoitua pienempään määrään asioita kerrallaan ja tehdä aitoa muutosta

·       Lyhyt aikajänne: Ei ole mitenkään tavatonta nähdä esitystä, jossa luvataan lopputuloksena vastuullisuuden mallioppilas lähtötasosta riippumatta joidenkin kuukausien työn tuloksena. Tämä ei tunnu käytännössä kovinkaan realistiselta. Historiasta löytyy useita esimerkkejä vaikkapa nopean prosessin jälkeen pörssilistautuneista yhtiöistä, jotka ovat pyrkineet vauhdilla vastuullisuuden mallioppilaiksi, mutta käytännön tekeminen ei ole pysynyt perässä. Lopputuloksena on ollut kupru kehityksessä ja maineessa. Mielestämme aito kehitystyö vie aikaa. Mallissamme kuvataankin täysin avoimesti vastuullisuuden kehittämisen olevan vähintäänkin viiden vuoden polku

·       ”ESG-kieli”: Olemme kai perinteisiä, mutta meidän mielestämme oli tärkeää, että vastuullisuusmallimme sanasto aukeaa kenelle tahansa liiketoiminnan perusteet ymmärtävälle, eikä syvällistä ESG-kokemusta välttämättä tarvita 

Täysin oma ja uniikki malli ei ole pelkästään positiivinen asia. Yrityksen on helpompi viestiä sidosryhmilleen (myös kansainvälisesti), oppia benchmarkeista ja kehittyä jatkuvasti, jos toimintamallin elementeistä riittävä osa on yleisesti tunnistettuja ja jopa standardoituja. Lopputuloksena kokonaisvaltainen toimintamallimme vastuullisen omistajuuden osalta lienee uniikki ja olemme suunnitelleet sen omista lähtökohdistamme. Toisaalta mallin sisältämistä yksittäisistä elementeistä hyvin harva on meidän kehittämämme – päinvastoin, moni elementti on kansainväliseen standardiin tai ohjeeseen perustuva.

Mistä elementeistä mallimme koostuu?

·       Periaatteet: Yksinkertainen ja lyhyt julkilausuma, johon me olemme koko tiimin voimin sitoutuneet kaikessa toiminnassamme – eräänlainen ajattelumaailmaamme kuvaava punainen lanka. Periaatteemme perustuvat YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin. Näissä periaatteissa linjaamme myös, että jokainen sijoituspäätös analysoidaan vastuullisuuden näkökulmasta. Emme myöskään muodosta kumppanuuksia tilanteissa, joissa yhtiöön liittyy merkittäviä vastuullisuusongelmia tai liiketoiminnan kilpailuetu perustuu epäeettiseen toimintaan.

·       ESG-maturiteetin kehitys: Määrittelemme kaikille yhtiöillemme konkreettisen pitkän aikavälin kehityspolun, jonka aikana kehitämme askel askeleelta vastuullista toimintaa tukevia rakenteita ja kompetensseja. Tyypillisiä konkreettisia tavoitteita kehityspolun alkuvaiheessa ovat esimerkiksi code of conductin tekeminen ja jalkauttaminen, ammattimaisen hallitustyöskentelyn kehittäminen sekä asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden systemaattinen seuranta.

·       Keskeiset KPI:t: Sitä saat mitä mittaat -sanonnassa on tietty totuus. Objektiivinen mittari mahdollistaa aidosti kehityksen ymmärtämisen ja konkreettisten tavoitteiden asettamisen. Määrittelemme kaikille yhtiöillemme yhtiön toimialalle järkevät vastuullisuuden avainmittarit. On myös tärkeää, että uskallamme keskittyä erityisesti alkuvaiheessa kouralliseen avainmittareita. Pyrimme perustamaan mittarimme kansainvälisiin SASB-standardeihin.

·       YK:n kestävän kehityksen tavoitteet: Kannustamme kaikkia yhtiöitämme huomioimaan YK:n julkistamat tavoitteet toiminnan ja viestinnän suunnittelussa. Ne ovat tavoittelemisen arvoisia ja hyvin laajasti tunnistettuja. Näin ne täydentävät erinomaisesti kolmea ensimmäistä vastuullisuusmallimme elementtiä.

Kerromme lisää ajatuksistamme vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyen PL:n Perheyritysaamussa tiistaina 17.8. Jaamme tässä yhteydessä mielellään käytännön kokemuksiamme ja case-esimerkkejä. Ennen kaikkea odotamme erittäin mielenkiintoista keskustelua sekä avointa kokemusten ja näkemysten vaihtoa kaikkien osallistujien kesken.