Sinituote keksi kestävän kehityksen ennen kuin siitä tuli trendi
”Laadukkaita tuotteita voi ja kannattaa tehdä Suomessa. Se on ollut kaiken tekemisen lähtökohta”, kertoo Sinituotteen toimitusjohtaja Johanna Hamro-Drotz.
”Kotimainen tuotanto on perusta Suomen hyvinvointivaltion tukemiselle, verojen maksamiselle Suomeen sekä työpaikkojen luomiselle ja niiden pitämiselle Suomessa.”
Nykymuotoinen Sinituote syntyi yli 30 vuotta sitten 1988, kun Ilkka Brotheruksen perhe osti silloisen Sinituotteen siivousvälinetuotannon.
”Lähtökohta oli silloin, että laadukkaita kulutustuotteita on kannattavaa tehdä Suomessa. Se edellyttää kestävää kustannusrakennetta ja jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Kaikista Sinituotteista neljä viidestä valmistetaan Kokemäen tehtaalla, jossa työskentelee noin 100 työntekijää.”, Johanna Hamro-Drotz sanoo.
Myös alihankinnoissa Sinituote suosii suomalaista aina, kun se on mahdollista. Kotimaisuus yrityksen sisäänrakennettuna arvona ohjaa hakemaan kannattavuutta tehokkuudesta: kun tuotannon siirtäminen Kiinaan ei ole vaihtoehto, paine jatkuvaan kehittämiseen ja parantamiseen kasvaa.
”Päätös pysyä tulevaisuudessakin Suomessa on ohjannut hakemaan kannattavuutta kestävämmin keinoin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pitkälti käsityöhön perustuvaa siivousvälineiden valmistusta on automatisoitu merkittävästi”, Johanna Hamro-Drotz kuvaa.
”Suomalainen tuotanto on paitsi arvovalinta myös kilpailuvaltti. Lähellä oleva oma tuotanto joustaa ja mahdollistaa muun muassa lyhyet toimitusajat.”
Vastuullisuudesta kestävään kehitykseen
Sinituotteen vastuullisuustyön teemat ovat tuotanto mahdollisimman lähellä, ympäristövaikutukset, työntekijöiden hyvinvointi ja yhteiskunnallinen vastuu.
Sinituote päätti jo 80-luvulla valmistaa ja työllistää vastuullisesti Suomessa. Vasta sen jälkeen koko maailma on herännyt siihen, kuinka tärkeää kestävä kehitys on.
”1980 -luvulla juuri kukaan ei puhunut kestävästä kuluttamisesta. Liiketoimintamme perustui suomalaiseen käytännölliseen ajatteluun. Halusimme, että tuotteet ovat kestäviä, laadukkaita ja pitkäikäisiä. Kun yhteen varteen voi yhdistää itselle sopivat välineet, kuluttajalle ei myydä ylimääräistä. Se on materiaalin käytön kannalta todella tehokasta.”
”Jos tarvitsee mopin pään, ei tarvitse ostaa vartta, ämpäriä ja kuppipuristinta. Kuluvat osat voi vaihtaa ja varaosia on saatavilla.”
Kahdessakymmenessä vuodessa Sinituote on myynyt noin 13 miljoonaa tiskiharjan vaihtopäätä ja vuosikymmenessä noin 300 000 WC-harjan vaihtopäätä.
”Olemme säästäneet muovijätettä jo noin kolmen jumbojetillisen verran”, Hamro-Drotz sanoo.
”Suomalainen tuotanto on paitsi arvovalinta myös kilpailuvaltti. Lähellä oleva oma tuotanto joustaa ja mahdollistaa muun muassa lyhyet toimitusajat.”
Tuotevastuu ohjaa liiketoimintaa
Tuotevastuu on ollut liiketoiminnan ohjaava periaate, joka on käytännöllistä ajattelua.
”Halusimme tehdä tuotteista kestäviä, laadukkaita ja pitkäikäisiä. Materiaalinkäytön kannalta on todella tehokasta, kun yhteen varteen voi yhdistää itselle sopivat välineet. Kuluttajalle ei myöskään myydä ylimääräisiä osia. Jos tarvitsee mopin pään, ei tarvitse ostaa vartta, ämpäriä ja kuppipuristinta.”
Kestävän kehityksen teemat näkyvät Sinituotteen päivittäisessä työssä. Hyvänä esimerkkinä tästä on tehtaan jätehuolto. Tehtaalta ei viedä yhtään roskaa kaatopaikalle, vaan 100 000 kg jätettä vuodessa lajitellaan 17 keräyspisteeseen, josta ne menevät kierrätykseen ja hyötykäyttöön.
Jätehuollon järjestäminen on myös hyvä esimerkki Sinituotteen työtekijöiden itseohjautuvuudesta ja omasta vastuunkannosta; idea lähti työntekijöiltä.
Tehtaalla on jatkuvasti vireillä monia hankkeita, joita työntekijät ideoivat, esimerkkeinä tästä ovat lämmönkiertojärjestelmä ja led-valoihin siirtyminen valaistuksessa. Kun Sinituotteen toimintaa kehitetään, otetaan harkinnassa aina huomioon kestävän kehityksen tavoitteet.
”Päätöksiä tehdään ihan maalaisjärjellä. Esimerkiksi energiatehokas tuotanto on myös kustannustehokasta”, Hamro-Drotz kertoo.
Oman tuotannon ylijäämämuovi on otettu käyttöön rouhimalla se omiin tuotteisiin. Tehtaan teippirullien sisärullat tehdään oman tehtaan ylijäämämuovista. Tuotteiden valmistuksessa on otettu kierrätysmuovi käyttöön. Käytetystä muovista lähes 40 prosenttia on kierrätysmuovia.
Hiilineutraalius pian saavutettu
Hiilineutraalisuus on Sinituotteelle myös tärkeää. Johanna Hamro-Drotzin mukaan Sinituote pääsi lähes hiilineutraaliksi vuonna 2019. Kompensaatiota yhtiö maksoi vain 140 euroa.
Kokemäen tehtaan katolle on asennettu aurinkopaneelit loppuvuodesta 2019 ja energiatehokkuutta on parannettu mm. ottamalla tehtaan hukkalämpö talteen.
”Projektin aikana tehdyt toimenpiteet pienensivät energiakulutusta 27 prosentilla, vaikka valmistus samaan aikaan kasvoi 20 prosenttia. Energiatehokkuuden lisäämisen ohella on tärkeää, että käytettävä energia tuotetaan mahdollisimman hiilineutraalisti. Nyt oma aurinkovoimalamme tuottaa 15-20 prosenttia tehtaan käyttämästä energiasta ja loput ostetaan hiilineutraalisti”, Hamro Drotz laskee.
Sinituote on ollut edelläkävijä kierrätysmuovin käytössä. Yrityksen kolme suurimenekkisintä tuotetta valmistetaan kierrätysmuovista. Tällä hetkellä jo lähes 40 prosenttia Sinituotteen käyttämästä muovin raaka-aineesta on kierrätysmuovia.
”Sinituotteen tavoitteena oli, että vuonna 2021 käytetyn kierrätysmuovin osuus olisi 30 prosenttia, mikä on nyt ylitetty selvästi. Uusi tavoite tullee olemaan 50 prosentin tienoilla. Tässäkin asiassa raja tulee kuitenkin jossain kohtaa vastaan. Kaikkia muovilaatuja ei ole saatavissa kierrätettynä ja kaikkiin tuotteisiin kierrätysmuovi ei sovi.”
Työntekijöiden hyvinvointi
Sinituotteen toiminnan perustana on ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö. Työntekijöiden osaamista kehitetään jatkuvasti.
”Sinituotteella viihdytään ja pitkät työurat ovat paras osoitus tästä. Sinituotteella on monia työntekijöitä, jotka ovat nähneet yrityksen koko 30-vuotisen taipaleen. Kulttuurimme on avoin ja läpinäkyvä. Työntekijöiden hyvinvoinnin seurannassa ja kehittämisessä on edelleen kehittämisen mahdollisuuksia”, Hamro-Drotz arvioi.
”Näen aivan välttämättömänä, että siirrymme kaikessa kuluttamisessa kestävämpään malliin, jossa materiaali kulkee kiertotaloudessa aina vain uudestaan kiertoon eikä siihen tarvitse lisätä uutta neitseellistä materiaalia. Tai sitten materiaali on biohajoavaa ja kulkee luonnosta takaisin luontoon.”
Yhteiskunnallinen vastuu
Globaalia vastuuta Sinituote kantaa Tansaniaan kouluavun kautta. Harghushayn paimentolaiskylä Pohjois-Tansaniassa sai ensimmäisen peruskoulunsa 2010, kun Sinituotteen tukemana rakennettu koulu valmistui. Kotimaassa Sinituote on ollut vuodesta 2010 alkaen mukana Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksessä.
Vuonna 2014 Sinituote lahjoitti kampanjan kautta Uusi lastensairaala 2017 -hankkeelle yli 200 000 euroa. 2017 yritys toteutti yhdessä Marttaliiton kanssa projektin, jossa opetettiin 10-vuotiaita koululaisia siivoamaan ja heille lahjoitettiin kotiin vietäväksi lasten moppisetti.
Vuonna 2019 Sinituote teki merkittävän kampanjan Itämeren suojelemiseksi, kun se lahjoitti osan puuvartisten siivousvälineiden myynnistä Itämeren sinilevätilanteen parantamiseksi yhteistyössä John Nurmisen Säätiön kanssa.
”Tässä yhdistyvät kaupallinen ja yhteiskunnallinen näkökulma. Hankkeet ovat valikoituneet niin, että niissä yhdistyvät koko Suomea kiinnostava kohteet, joihin suomalaiset voivat samaistua. Näissä yhdistyy myös kytkös suomalaiseen arkielämään, jossa Sinituote on yrityksenä mukana”, Hamro-Drotz kertoo.
Visio tulevaisuudesta
Johanna Hamro-Drotz haluaa nähdä Sinituotteen esimerkkinä muille kulutustavarabrändeille kestävästä kuluttamisesta.
”Näen aivan välttämättömänä, että siirrymme kaikessa kuluttamisessa kestävämpään malliin, jossa materiaali kulkee kiertotaloudessa aina vain uudestaan kiertoon eikä siihen tarvitse lisätä uutta neitseellistä materiaalia. Tai sitten materiaali on biohajoavaa ja kulkee luonnosta takaisin luontoon.”
”Jos kaikki tuotannon prosessit onnistutaan tekemään hiilineutraalisti, päästään sellaiseen kuluttamiseen, joka ei syö maapallon luonnonvaroja eikä aiheuta ilmastonmuutosta ja joka ei aiheuta sitä tilannetta, että joka vuosi jo huhtikuussa ihmiskunta on elänyt yli luonnonvarojensa ja loppuvuosi eletään velaksi.”
Johanna Hamro-Drotz on uskoo, että yritystoiminnalla voi muuttaa maailmaa.
Ekologiset kriisit, joita maapallo on kohdannut, ovat vaikuttaneet Hamro-Drotzin ajatteluun.
”Kahden pienen lapsen äitinä ajattelee aikaa myös pidemmälle, millaisessa maailmassa lapset aikanaan elävät. Onko oma sukupolvemme onnistunut ratkaisemaan ilmastonmuutosta vai jääkö kaikki seuraavan sukupolven siivottavaksi?”, Hamro-Drotz pohtii.
Hän kannustaa perheyrityksiä kertomaan omasta vastuullisuudestaan.
”Perheyritykset tekevät jo todella paljon, mutta eivät osaa vain kertoa siitä. Pahimmassa tapauksessa tulee joku kansainvälinen yritys, joka tuo markkinoille tuotteen, johon on päälle liimattu vastuullisuus. Yrityksillä, jotka tuottavat tuotteet ja palvelut vastuullisesti, onkin velvollisuus kertoa siitä, jotta kuluttajat osaavat tehdä oikeita valintoja”
Johanna Hamro-Drotz aloitti Sinituotteen toimitusjohtajana vuonna 2018.
Asiasanat
Työelämä Vastuullisuus Yrittäjyys
Työelämä Vastuullisuus Yrittäjyys
