Hannu Boren vastaa laatu- ja ympäristöjärjestelmän hallinnasta ja kehittämisestä sekä hiilijalanjäljen laskennasta ja raportoinnista Iivari Mononen konsernin kaikissa yhtiöissä. Konsernin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035.
Vihreät arvot strategian ytimessä
Joensuulainen Iivari mononen -konserni haluaa huolehtia ympäristöstä tekemällä investointeja tuotantolaitoksillaan ja osallistumalla ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vihreät arvot näkyvät koko konsernin toiminnassa.
Iivari Mononen Group -konserni tunnetaan puupylväistään ja aitatolpistaan sekä rakentamisessa tarvittavasta puutavarasta. PrimaTimberin valmistamaa kestopuuta käytetään piharakenteissa, terasseissa ja laitureissa. Lisäksi konserniin kuuluva Exsane rakentaa ja ylläpitää sähkö- ja televerkkoja.
”Omistajat ovat olleet kaukaa viisaita ja lähteneet jo 1990-luvulla mukaan erilaisiin – myös kansainvälisiin – hankkeisiin, joilla edistetään ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja kehitetään muun muassa uusia, vaihtoehtoisia puunsuoja-aineita”, toteaa Hannu Boren, joka työskentelee konsernissa tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kehitysjohtajana.
Boren vastaa laatu- ja ympäristöjärjestelmän hallinnasta ja kehittämisestä sekä hiilijalanjäljen laskennasta ja raportoinnista konsernin kaikissa yhtiöissä. Konsernin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035, yhdessä maailman johtavien yritysten ja organisaatioiden kanssa, joilla on sama tavoite.
”Vielä muutama vuosi sitten asiakkaat eivät olleet niin kiinnostuneita yrityksemme hiilijalanjäljestä, mutta tilanne on nyt muuttunut. Veikkaanpa, että viiden vuoden päästä suurin osa asiakkaistamme haluaa saada siitä tarkempaa tietoa”, Boren toteaa.
”Aloitimme hiilijalanjäljen laskennan vuonna 2019, joten nyt on menossa kolmas vuosi. Ensimmäisenä vuonna meillä oli apuna asiantuntija Suomen ympäristökeskuksesta, mutta sen jälkeen olemme jatkaneet laskentaa itse. Tavoitteena on laskea ilmastovaikutukset konsernin kaikille tärkeimmille puutuotteille toimipaikoittain.”
Borenin mukaan laskennassa otetaan huomioon koko toimitusketju alkaen alihankkijoista. Suurimmat fossiilisen hiilen lähteet tuotannossa ovat materiaalit ja kuljetukset.
Pitkän elinkaaren puutuotteet, kuten pylväät ja rakennuspuutavara sitovat kuitenkin runsaasti ilmakehän hiiltä.
”Laskelmiemme mukaan me tuotamme ilmastohyötyä asiakkaalle, sillä lopputuotteisiin sitoutuu keskimäärin kuusi kertaa enemmän hiilidioksidia kuin mitä valmistuksen tuotantoketjussa syntyy hiilidioksidipäästöjä.”
Tekniikkaa uudistetaan
”Ympäristölainsäädäntöä kehitettiin 1990-luvulla isoin harppauksin, mutta tänä päivänä vaatimukset ovat aivan toista luokkaa kuin joskus aiemmin. Lainsäädäntö on pitkälle sama EU-maissa ja vaikka Iso-Britannia erosi EU:sta, on sielläkin jatkettu ainakin toistaiseksi samojen sääntöjen mukaan”, Boren sanoo.
”ISO-standardit ovat globaaleja sertifikaatteja, jolloin asioiden hallinta on helpompaa ja tehokkaampaa. Voimme käyttää samoja järjestelmiä eri maissa ja toimia pitkäjänteisesti. Olemme olleet mukana ISO 9001 -laatujärjestelmässä ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmässä vuodesta 2002.”
”G.A. Serlachius perusti Nurmeksen Höljäkkään 1950-luvulla ratapölkky- ja pylväskyllästämön, jonka toiminnan ostimme 1991. Panostamme siellä paljon ympäristön kunnostukseen. Puhdistamme maaperää varastoalueilla ja parannamme sadeveden keruu- ja käsittelyjärjestelmää. Kyllästämöalueilla ehkäisemme ennalta kyllästeiden joutumista maaperään. Käytämme investoinneissa parasta mahdollista tekniikkaa.”
Suomen biotalousstrategian tavoitteena on lisätä puun käyttöä rakentamisessa ja kasvattaa sitä kautta hiilen pitkäaikaisia varastoja.
”Kun on tarve lisätä puurakentamista, täytyy suojata myös puuta. Näin saadaan pidennettyä tuotteiden käyttöikää moninkertaiseksi erityisesti maakosketuksissa”, Boren toteaa.
Kestopuu kierrätykseen
Iivari Mononen yhtiöineen on ollut jo vuosikymmenien ajan mukana tutkimassa ja kehittämässä vaihtoehtoja kreosootille, jota on käytetty puunsuojaukseen 1800-luvulta saakka.
”Vielä 1960–1970-luvulla oli fokuksessa kyllästeiden tehokkuus ja käyttöikä, kun niitä arvioitiin. Nykyään täytyy kuitenkin ottaa huomioon yhtä lailla turvallisuus ja terveys”, Boren korostaa.
”Teemme laajasti yhteistyötä kyllästeiden kehittämisessä sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla. Meillä on ollut tutkimusprojekteja muun muassa VTT:n, ammattikorkeakoulujen ja kyllästevalmistajien kanssa. Olemme käyttäneet työssä kaikkien kotimaisten tutkimuslaitosten asiantuntemusta. Tutkimukset kestävät vuosikausia, joten tässä tarvitaan pitkäjänteisyyttä.”
Vuoteen 2006 saakka sähköpylväitä suojattiin Suomessa yleisesti CCA-kyllästeillä, jotka sisälsivät kuparia, kromia ja arseenia. EU-asetukseen perustuva Suomen lainsäädäntö kielsi kuitenkin CCA-kyllästeen käytön vuonna 2006. Sen jälkeen sähköyhtiöt ovat käyttäneet kreosootilla kyllästettyjä tai kuparia sisältäviä C-kyllästeisiä pylväitä.
Kreosoottia saa käyttää Suomessa vain teollisuudessa ja ammattikäytössä, kuten rautateillä ja sähkö- ja puhelinpylväissä. Iivari Monosen kotimaiset asiakkaat tilaavat enimmäkseen kuparikyllästysmenetelmällä suojattua puutavaraa.
Konserni on mukana myös valmistajien perustamassa Demolite Oy:ssä, joka huolehtii kyllästetyn puun kierrätyksestä Suomessa.
”Toiminta perustuu Suomessa energiakierrätykseen, jolloin kuparikyllästeet erotellaan tuhkasta. EU:n tavoitteena on kuitenkin lisätä jatkossa rakennustuotteiden uusiokäyttöä. Tuotteiden kierrätysmahdollisuudet kasvavat, kun puun käsittelyssä käytetään uusia kupariöljytyyppisiä kyllästeitä.”
Iivari Mononen Group -konserni tunnetaan puupylväistään ja aitatolpistaan sekä rakentamisessa tarvittavasta puutavarasta. PrimaTimberin valmistamaa kestopuuta käytetään piharakenteissa, terasseissa ja laitureissa. Lisäksi konserniin kuuluva Exsane rakentaa ja ylläpitää sähkö- ja televerkkoja.
”Omistajat ovat olleet kaukaa viisaita ja lähteneet jo 1990-luvulla mukaan erilaisiin – myös kansainvälisiin – hankkeisiin, joilla edistetään ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja kehitetään muun muassa uusia, vaihtoehtoisia puunsuoja-aineita”, toteaa Hannu Boren, joka työskentelee konsernissa tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kehitysjohtajana.
Boren vastaa laatu- ja ympäristöjärjestelmän hallinnasta ja kehittämisestä sekä hiilijalanjäljen laskennasta ja raportoinnista konsernin kaikissa yhtiöissä. Konsernin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035, yhdessä maailman johtavien yritysten ja organisaatioiden kanssa, joilla on sama tavoite.
”Vielä muutama vuosi sitten asiakkaat eivät olleet niin kiinnostuneita yrityksemme hiilijalanjäljestä, mutta tilanne on nyt muuttunut. Veikkaanpa, että viiden vuoden päästä suurin osa asiakkaistamme haluaa saada siitä tarkempaa tietoa”, Boren toteaa.
”Aloitimme hiilijalanjäljen laskennan vuonna 2019, joten nyt on menossa kolmas vuosi. Ensimmäisenä vuonna meillä oli apuna asiantuntija Suomen ympäristökeskuksesta, mutta sen jälkeen olemme jatkaneet laskentaa itse. Tavoitteena on laskea ilmastovaikutukset konsernin kaikille tärkeimmille puutuotteille toimipaikoittain.”
Borenin mukaan laskennassa otetaan huomioon koko toimitusketju alkaen alihankkijoista. Suurimmat fossiilisen hiilen lähteet tuotannossa ovat materiaalit ja kuljetukset.
Pitkän elinkaaren puutuotteet, kuten pylväät ja rakennuspuutavara sitovat kuitenkin runsaasti ilmakehän hiiltä.
”Laskelmiemme mukaan me tuotamme ilmastohyötyä asiakkaalle, sillä lopputuotteisiin sitoutuu keskimäärin kuusi kertaa enemmän hiilidioksidia kuin mitä valmistuksen tuotantoketjussa syntyy hiilidioksidipäästöjä.”
Tekniikkaa uudistetaan
”Ympäristölainsäädäntöä kehitettiin 1990-luvulla isoin harppauksin, mutta tänä päivänä vaatimukset ovat aivan toista luokkaa kuin joskus aiemmin. Lainsäädäntö on pitkälle sama EU-maissa ja vaikka Iso-Britannia erosi EU:sta, on sielläkin jatkettu ainakin toistaiseksi samojen sääntöjen mukaan”, Boren sanoo.
”ISO-standardit ovat globaaleja sertifikaatteja, jolloin asioiden hallinta on helpompaa ja tehokkaampaa. Voimme käyttää samoja järjestelmiä eri maissa ja toimia pitkäjänteisesti. Olemme olleet mukana ISO 9001 -laatujärjestelmässä ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmässä vuodesta 2002.”
”G.A. Serlachius perusti Nurmeksen Höljäkkään 1950-luvulla ratapölkky- ja pylväskyllästämön, jonka toiminnan ostimme 1991. Panostamme siellä paljon ympäristön kunnostukseen. Puhdistamme maaperää varastoalueilla ja parannamme sadeveden keruu- ja käsittelyjärjestelmää. Kyllästämöalueilla ehkäisemme ennalta kyllästeiden joutumista maaperään. Käytämme investoinneissa parasta mahdollista tekniikkaa.”
Suomen biotalousstrategian tavoitteena on lisätä puun käyttöä rakentamisessa ja kasvattaa sitä kautta hiilen pitkäaikaisia varastoja.
”Kun on tarve lisätä puurakentamista, täytyy suojata myös puuta. Näin saadaan pidennettyä tuotteiden käyttöikää moninkertaiseksi erityisesti maakosketuksissa”, Boren toteaa.
Kestopuu kierrätykseen
Iivari Mononen yhtiöineen on ollut jo vuosikymmenien ajan mukana tutkimassa ja kehittämässä vaihtoehtoja kreosootille, jota on käytetty puunsuojaukseen 1800-luvulta saakka.
”Vielä 1960–1970-luvulla oli fokuksessa kyllästeiden tehokkuus ja käyttöikä, kun niitä arvioitiin. Nykyään täytyy kuitenkin ottaa huomioon yhtä lailla turvallisuus ja terveys”, Boren korostaa.
”Teemme laajasti yhteistyötä kyllästeiden kehittämisessä sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla. Meillä on ollut tutkimusprojekteja muun muassa VTT:n, ammattikorkeakoulujen ja kyllästevalmistajien kanssa. Olemme käyttäneet työssä kaikkien kotimaisten tutkimuslaitosten asiantuntemusta. Tutkimukset kestävät vuosikausia, joten tässä tarvitaan pitkäjänteisyyttä.”
Vuoteen 2006 saakka sähköpylväitä suojattiin Suomessa yleisesti CCA-kyllästeillä, jotka sisälsivät kuparia, kromia ja arseenia. EU-asetukseen perustuva Suomen lainsäädäntö kielsi kuitenkin CCA-kyllästeen käytön vuonna 2006. Sen jälkeen sähköyhtiöt ovat käyttäneet kreosootilla kyllästettyjä tai kuparia sisältäviä C-kyllästeisiä pylväitä.
Kreosoottia saa käyttää Suomessa vain teollisuudessa ja ammattikäytössä, kuten rautateillä ja sähkö- ja puhelinpylväissä. Iivari Monosen kotimaiset asiakkaat tilaavat enimmäkseen kuparikyllästysmenetelmällä suojattua puutavaraa.
Konserni on mukana myös valmistajien perustamassa Demolite Oy:ssä, joka huolehtii kyllästetyn puun kierrätyksestä Suomessa.
”Toiminta perustuu Suomessa energiakierrätykseen, jolloin kuparikyllästeet erotellaan tuhkasta. EU:n tavoitteena on kuitenkin lisätä jatkossa rakennustuotteiden uusiokäyttöä. Tuotteiden kierrätysmahdollisuudet kasvavat, kun puun käsittelyssä käytetään uusia kupariöljytyyppisiä kyllästeitä.”
Asiasanat
