Fredman Group perustettiin vuonna 1997 kun Christian Fredman päätti ostaa johtamansa Ahlström Kuluttajatuotteet Oy:n kahden pääomasijoittajan kanssa. Liiketoiminta kehittyi ja kasvoi vuosien saatossa tunnetun Eskimo-brändin tuotteiden, kuten Elmukelmun, leivinpaperin ja monien muiden tuotteiden avulla.
Yrityksestä tuli 2000-luvulla täysin perheomisteinen, kun Clas ja Peter Fredman tulivat mukaan operatiiviseen toimintaan sekä omistajiksi. Vuonna 2016 yrityksen nimi Eskimo Finland Oy vaihtui Fredman Group Oy:ksi, osana kehitystä perinteisestä tuotantoyrityksestä palvelu- ja brändivetoiseksi yritykseksi.
Tänä päivänä Fredman Group on perheyritys, joka valmistaa vastuullisia ja elintarviketurvallisia keittiötuotteita niin kuluttajille kuin ammattikeittiöiden ruoanvalmistukseen. Lisäksi merkittävässä roolissa ovat myös palvelut tämän päivän älykeittiöiden ruokaturvallisuuteen sekä ruokahävikin minimointiin.
Vaikka Fredmanin omistajayrittäjillä on kovat kasvutavoitteet, niitä kohti mennään selkeän strategian ja työnjaon mukaisesti. Fredmanien filosofiaan kuuluu myös itse matkasta nauttiminen, sillä se on usein lopulta tärkeämpi kuin varsinainen määränpää.
Millä tavalla yrittäjyys on ollut mukana tai tullut mukaan elämäänne?
Clas: Kyllä yrittäjyys on tavalla tai toisella ollut läsnä ihan lapsuudesta asti. Yhdessä vaiheessa äitimmekin oli yrityksessä mukana. Lapsena ja nuorena yritys oli isän juttu ja omat päätöksemme sen suhteen teimme vasta aikuisiällä.
Peter: Isoäitimme oli K-kauppias ja kun hän lopetti 70-luvulla, niin samaisen kaupan tiloissa isämme aloitti vuonna 1981. Olimme tuolloin mukana, kuten nuoret monesti ovat, kesätöissä ja autoimme varastolla.
Clas: 2000-luvun alussa loin uraa Nokia Networksillä. Isä sitten yhtenä päivä soitti ja kysyi, että tulenko hänen luokseen sunnuntaina juttelemaan, että firmassa tarvitsisi vähän apua. Sovimme keskustelumme päätteeksi, että tulen yritykseen töihin. Jätin Nokian ja syksyllä 2001 aloitin työt isän yrityksessä.
Peter: Omistajiksi yritykseen tulimme vuonna 2002 ja itse aloitin operatiivisissa töissä yrityksessämme vuonna 2003. Mukana oli tuolloin myös jokunen pääomasijoittaja, jotka sittemmin ostimme ulos. Lähdimme ensin mukaan molemmat pienillä osuuksilla molemmat ja kyllä se omistajuus sitoutti meitä entisestään yritykseen.
Mikä on onnistuneen sukupolvenvaihdoksen salaisuus?
Peter: Meillä sukupolvenvaihdos kesti kaikkiaan kymmenisen vuotta. Isä oli toimitusjohtajana vuoteen 2008 asti 2011, jolloin saimme ja sukupolvenvaihdoksen saimme maaliin 2011. Ei ole ollut isompaa haastetta koskaan siihen liittyen. Isä sanoi myös fiksusti, että hän ei tule kysymättä neuvomaan, mutta sanoi jättävänsä oven auki mahdollisille kysymyksille.
Clas: Sukupolvenvaihdoksen osalta meillä oli varmasti aika mallisuoritus, miten se kokonaisuudessaan sujui. Meilläkin kun on suvussa paljon yrittäjyyttä eri aloilta, niin sieltä on nähty monenlaista esimerkkiä siitäkin, kuinka vaikeaa luopuminen voi olla.
Peter: Seuraavakin polvi on jo ollut kesätöissä ja tutustunut yritykseen. Vanhin lapseni luo juristin uraa ja nuoremmat vielä miettivät omaa polkuaan. Omistajaksi valmistautuminen on toki aloitettu, mutta operatiivisiin töihin ei ole mitään pakkoa. Aika näyttää.
Clas: Emme todellakaan pidä itsestäänselvyytenä tai tavoiteltavana ajatusta, että perheyritykseen vaan tullaan. On hyvä, katsoa ajan kanssa, miten kunkin omistajan tai mahdollisen jatkajan rooli muodostuu.
Miten keskinäinen työnjako on teillä sujunut?
Clas: Peterin kanssa meillä on aina ollut hyvin yhteneväinen näkemys siitä, miten yritystä halutaan viedä eteenpäin. Meille myös keskinäinen ajatusten sparrailu on ollut myös ehdoton etu. Välillähän tämä on sellaista rubikin kuution ratkomista, mutta sitä on hienoa tehdä yhdessä eikä yksin. Ihan alussa omistajiksi tulleet sijoittajat jäivät meille hallitukseen Ja on ollut hyvä saada alusta asti hallitustyöhön ulkopuolista osaamista ja näkemystä.
Peter: Vaikka on monta hattua päässä, niin omistajan rooli on kuitenkin omistajan rooli. Yrityksessä meillä on muutenkin mielestäni kaikilla selvät ja selkeät roolit. Pyrimme aika tiukasti pysymään näissä rooleissa, vaikka ne helposti tuppaavatkin sekoittumaan. Roolit määrittelevät paljolti myös ajankäytön.
Mitä tärkeitä oppeja tai käännekohtia tulee mieleen omistaja-yrittäjyytenne varrelta?
Clas: Silloin alkutaipaleella vuodet 2005-2006 olivat omalla yrittäjän uralla haastavat, koska olimme juuri tehneet suuria investointeja uuteen varastoon sekä tuotantoteknologiaan ja niiden käynnistämiseen meni luultua paljon enemmän aikaa. Tämä oli sekä suurin haaste, mutta samalla myös paras oppi tulevaa varten.
Peter: Tämä aika muistuu hyvin mieleen ja nimenomaan positiivisessa mielessä. Myös sukupolvenvaihdoksen loppuun saaminen vuonna 2011 on tärkeä paikka omalla uralla, koska silloin vastuu siirtyi konkreettisesti meille kahdelle. Myös vuonna 2016 kun lanseerattiin ihan uusi strategia ja brändi, johon liitimme todella vahvasti oma sukunimen mukaan on ollut merkittävä asia. Näiden lisäksi myös perheen ulkopuolisen toimitusjohtajan palkkaaminen ensimmäistä kertaa vuonna 2018 oli meille iso virstanpylväs.
Clas: Nämä kaikki ovat olleet tosi tärkeitä askelmia opin portailla. Yrityksen kehittäminen on myös kehittänyt omaa ajattelutapaa koko ajan, eteenpäin ja ylöspäin. Omistajastrategia on tärkeä ja tärkeässä roolissa ovat myös muilta saadut opit.
Alussa mietimme aina kolmen vuoden strategiakaudet. Jos strategisessa keskiössä oleva asia ja päämäärä on ollut asiakaskokemus, olemme pyrkineet luomaan ja rakentamaan tämän tavoitteen ympärille parhaan mahdollisen osaamisen hallitukseen. Kaiken kaikkeaan matka on ollut mielenkiintoinen ja haasteiden lisäksi tietysti kaikki positiiviset asiat ovat antaneet lisää bensaa tankkiin.
Miltä tulevaisuus näyttää tällä hetkellä?
Peter: Meillä molemmilla on vahva tahtotila kehittää ja mennä eteenpäin. Paikallaanolo ei ole meille vaihtoehto. Kasvutavoitteemme on kova. Pandemia on toki haastanut Food Service –toimialaa ja se on osaltaan vaatinut miettimään toimintamalleja ja painotuksia, mutta se on selvää, että kasvua haetaan palveluliiketoiminnassa. Myös vihreä siirtymä on tällä toimialalla mielenkiintoinen haaste ja ennen kaikkea huikea mahdollisuus vaikuttaa oman toimialan kestävään kehitykseen. Myös uudet digitalisaatio ja uudet kulutuskäyttäymiset kuten vaikkapa foodorat ja woltit ovat vaikuttaneet kuluttajien käyttäytymiseen.
Clas: Kansainväliset megatrendit maailmalla vaikuttavat ilman muuta meihinkin. Halutaan olla siellä kehittymässä. Oli kyseessä sitten työ tai vapaa-aika niin kumpikaan meistä ei varmasti paina jarrua vaan aina intohimoisesti etsitään uutta ja mielenkiinnolla suhtaudutaan asioihin
Perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta – sitoutunutta tekemistä, jossa suunta on eteenpäin
Clas: Ajattelen niin, että puhutaanpa sitten kvartaalivuodesta tai 25 vuodesta, tärkeää on se, ettei asemoidu sellaiseen tilaan, jossa asiat rullaa itsestään tutulla kaavalla ja aletaan säätää tuolin selkänojaa vähän taaksepäin. Koko ajan on tärkeää seurata markkinoita ja suunnata katse tulevaisuuteen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Peter: Tämä sanonta on mielenkiintoinen ajatus. Perheyrityksen kvartaali nähdään pitkäjänteisenä tekemisenä. Me olemme menneet eteenpäin tietyllä tavalla kymmenen vuoden sykleillä. Ensimmäinen kymmen vuotta meni operatiivisessa roolissa ja sen kehittämisessä. Seuraavat kymmenen meni hallitustyön kehittämisessä ja seuraavat kymmenen varmasti omistajuuden kehittämisessä ja uusien liiketoimintojen luomisessa.
Miten omistajuuteen mielestänne suhtaudutaan nykyisin?
Peter: Onhan se asenneilmapiiri omistajuutta kohtaan onneksi muuttunut parempaan suuntaan. Vielä parikymmentä vuotta sitten yrittäjyyskin oli vähän sellainen “puolisallittu juttu”. On hienoa, miten mielikuva yrittäjyydestä on kehittynyt. Toivon, että sama suunta jatkuisi myös omistajuutta kohtaan. Ymmärretään omistajuuden vaikutus koko yhteiskuntaan. Ei puhuta vain rikkaista suvuista niin kuin siinä laulussa 60-luvulla.
Olen tätä tuonut paljon myös esiin omassa podcastissani. Omistajuuden yhteiskunnallisen merkityksen ymmärtäminen on tärkeää. Kasvollinen omistajuus on se asia, jota voi ja pitää tuoda esiin. Meidän ikäluokkamme ja sitä nuoremmat ovat tässä keskeisessä roolissa. Aiempi polvi vielä meni paljolti yrityksen taakse, sen sijaan, että olisi omilla kasvoillaan ja nimellään tullut esiin. Omistaja ja menestyvä yrittäjä olivat ennen tabu tai asia, jota ei missään nimessä ainakaan kannattanut tarkoituksella tuoda esiin.
Millaisia omistajaesikuvia teillä on?
Clas: Ensimmäisenä tulee mieleen oma isä. Hän on aina johtanut esimerkillään. Ei ole koskaan tuputtanut mitään, vaan ennemmin kuunnellut ja antanut tilaa kysymyksille.
Peter: Kyllä se näin on. Tärkein ja paras oppi on tullut ilman muuta isältä. Hän on esimerkki siitä, miten monien mutkien ja vaikeuksienkin kautta, lähtemällä ihan nollasta voidaan nyt olla tässä, jossa työllistämme yli noin 90 ihmistä ja vaikutamme sitä kautta heidän perheiden elämään ja arkeen.
Hyviä esimerkkejä on tietysti lukuisia. Perheyritysten liiton ja kasvollisen omistajuuden näkökulmasta nostaisin ehdottomasti Philip Aminoffin. Hänen kanssaan on ollut ilo tehdä yhteistyötä mm. Perheyritysten liiton hallituksessa ja arvostan suuresti hänen panostaan kotimaisen omistajuuden kehittäjänä.
25 - vuotiaan terveiset päättäjille ja yrittäjille
Peter: Omistajat toivovat ennen kaikkea uskoa tulevaan. Nyt sitä tarvitaan, kun on paljon suuria globaaleja haasteita. Rohkeutta ja selkeitä tulevaisuuden näkymiä tarvitaan. Omistajat ovat tässä isossa roolissa.
Kiitoksiakin pitää antaa silloin, kun on niiden aika. Tänä vuonna merkittävä asia suomalaisessa politiikassa ja päätöksenteossa, keskeisesti myös omistajuuden ja turvallisen toimintaympäristön kannalta on nopeasti edistetty NATO-jäsenyys. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut iso herätys meille suomalisille. Ja tietyt itsestään selvinä pitämämme asiat saivat uuden merkityksen ja arvon.
Clas: Tämä on tärkeä asia myös ulkomaisten investointien näkökulmasta, jotta Suomea ei nähdä vain riskien kautta, Venäjän naapurina.
Politiikka pitkälti määrittelee sen toimintaympäristön, jossa me töitämme teemme yrittäjinä ja omistajina. Se on tärkeää, että olosuhteet ovat kunnossa. Yrittäjille ja omistajille toivon intohimoa työhön, uskoa huomiseen, eikä tukiverkostoja voi liiaksi korostaa. Tekemisen intoa ja paloa tarvitaan vaikeissakin paikoissa.
