Lotta Airas lähti vetämään perheen yritystä hieman alle kolmekymppisenä. Nopeasti kehittyvä toimiala on vaatinut nopeaa kehittämistä, myös rohkeutta tehdä päätöksiä siitä, mihin kannattaa keskittyä. Hyvä johtaja uskaltaa paitsi tehdä päätöksiä, myös tarvittaessa kysyä apua.
Yrityksemme ei ole mikään useamman polven sukuyritys vaan tarinamme lähti siitä, että isäni Markku Pietilä osti osuuden yrityksestä silloiselta työnantajaltaan. Isäni teki pitkän uran metallikomponenttien sopimusvalmistaja Componentassa. Profizin juuret ovat alun perin Componentan ATK-osastossa, joka eriytettiin aikoinaan omaksi yrityksekseen ja josta isäni hankki sitten isoimman osuuden. Tänä päivänä yrityksessämme on yhden kolmanneksen omistuksella myös kaksi perheemme ulkopuolista yhtiökumppania. Pääomistajia yrityksessämme ovat minä, isä ja siskoni.
Profiz tarjoaa erityisesti pk-yrityksille suunnattua SAP Business One -toiminnanohjausjärjestelmää ja sen päälle rakentuvaa ohjelmistoekosysteemiä pilvipalveluna. Idea on siis, että meillä on ominaisuuksiltaan kattava, luotettava ja globaalisti laajasti käytetty ERP-ratkaisu, johon löytyy valmiiksi integroituja erillisratkaisuja esimerkiksi verkkokauppaan sekä tuotannon suunnitteluun ja ohjaukseen, joilla pystymme täydentämään perus-ERP:tä. SAP Business Onea käyttää yli 70 000 yritystä maailmanlaajuisesti, joten erillissoftien kehittäjille se on varsin kiinnostava kohde integroitua. Tavoitteenamme on olla asiakkaillemme pitkäaikainen ja luotettava strateginen kumppani ja auttaa asiakkaitamme ottamaan täyden hyödyn digitaalisten teknologioiden tarjoamista mahdollisuuksista.
Aloitin Profizin toimitusjohtajana 2015, kun olin 29-vuotias. Oma aiempi työkokemus esimerkiksi strategiatyöstä ja erilaisista finamallinnuksista oli ehdottomasti avuksi aloittaessani perheyrityksessämme, vaikka varsinaista substanssiosaamista ei vielä ollutkaan. Jonkin verran tunsin toki myös IT-puolta. Nostan hattua herroille, jotka viettivät kanssani lukemattomat tunnit neukkarissa kärsivällisesti white boardiin piirrellen ja erilaisia teknisiä yksityiskohtia selittäen. Perusteellinen perehdyttäminen oli oleellista esimerkiksi palvelumme hinnoittelun ymmärtämisessä ja sen kehittämisessä.
Aika rohkeasti olen sittemmin heiluttanut luutaa toiminnan uudistamiseksi, esimerkiksi teknisiltä toteutusten ja hinnoitteluperusteiden osalta. Matkan varrella teknisiä toteutuksia on standardisoitu, palveluja on tuotteistettu ja muutettu ennen kaikkea jatkuviksi sopimuksiksi.
Uskon, että on parasta keskittyä siihen, mitä osaa parhaiten ja hankkia asiansa osaavat kumppanit niihin kohtiin, mitä itse ei hallitse eikä haluakaan hallita. Meidän business perustuu isolta osin toimiviin kumppanuuksiin ja on oleellisen tärkeää, että kumppanit ovat teknisesti osaavia, mutta myös, että jaamme jossain määrin yhteisen arvopohjan. Arvopohjalla tarkoitan etenkin sitä, että meillä on samanlainen käsitys laadusta ja että molemmille rehellisyys ja suoruus on omassa toiminnassa tärkeää. Arvostan sitä, että myös vaikeat ja epämiellyttävät asiat sanotaan suoraan etenkin, jos joku tekninen seikka ei toimikaan, kuten oli yhdessä suunniteltu.
Toiminnanohjauksen osalta keskeisin tehtävämme on ymmärtää asiakkaan bisnestä. Teknisesti asiakkaan toiveita ja tarpeita voi toteuttaa monella tavalla, mutta yleensä vain muutama tapa on oikeasti taloudellisesti järkevä ja teknisesti kestävä. Siksi haluamme aina ymmärtää, missä liiketoiminta-alueissa ja prosesseissa asiakkaan suurimmat volyymit ovat. On tärkeää, että keskitytään ensisijaisesti niihin ratkaisuihin, jotka palvelevat suurinta volyymia, eikä hukuta lillukanvarsiin. Monia asioita voi automatisoida, mutta se ei ole välttämättä taloudellisesti järkevää, jos jokin asia tapahtuu vain pari kertaa kuukaudessa tai vuodessa. Haluamme tuoda asiakkaalle vain sellaisia ratkaisuja, jotka oikeasti hyödyttävät heitä.
Toiminnanohjauksen kehittäminen ja siihen liittyvien järjestelmien valinta pitäisi olla aivan ylimmän johdon asia. On tärkeää, että johto antaa selkeät linjat siitä, mitä asioita seurataan ja mitataan, jotta voidaan varmistaa, että seurattavista asioista kerätään dataa sellaisessa muodossa, että sitä voidaan myös hyödyntää. Liian usein esimerkiksi raportointitarpeita aletaan miettiä vasta siinä vaiheessa, kun järjestelmä on jo pystyssä. On vaikeaa raportoida sellaisia asioita, joita järjestelmiin ei ole kirjattu.
Meidän oma bisneksemme on siinä mielessä muuttunut viimeisen parin vuoden aikana, että rajapintojen osalta SAP:n tuotekehitys on mennyt hurjasti eteenpäin. Tämä tarkoittaa, että meidän ei itse tarvitse tehdä integraatioita asiakkaan muihin järjestelmiin, vaan me voimme ojentaa kolmannelle osapuolelle, kuten vaikka asiakkaan omalle applikaatiokehityskuppanille tai CRM-ohjelmistotoimittajlle, ERP:n rajapinnnan ja dokumentaation ja he voivat sitten itse vapaasti hyödyntää sitä omassa kehityksessään. Tämä vapauttaa meiltä kehitysresursseja ja ylläpitovastuuta ja antaa asiakkaalle enemmän vapautta ja tilaa kumppanien ja softien valinnassa.