Uutishuone / Perheyritystarinat

Kiittämällä ja kehumalla lisätehoja työhön

Julkaistu 06.05.2018

Espoolaisen elintarvikealan maahantuontiyritys Lejoksen kahvihuoneen seinällä on kymmenkunta työntekijöiden kirjoittamaa lappua, joissa huikataan kehut työkaverille. Kiitosta on jaettu niin työarjen pienistä teoista kuin isommistakin ponnistuksista. Kiitosseinästä jaetaan viikoittain kuva työntekijöiden sisäisessä some-palvelussa, jolloin se tavoittaa myös muut kuin pääkonttorin parisenkymmentä myynnin, markkinoinnin ja logistiikan parissa työskentelevää lejoslaista. Työkavereille voi jakaa myös pieniä hyvän mielen palkintoja kahvihuoneen aarrearkusta, joka pullistelee lahjoja sudoku-lehdistä namipusseihin.

Teksti: Anna Gustafsson 

Kuvat: Meeri Utti 

 

Kiittäminen ja arjen urotekojen huomioiminen istuu hyvin ”lejoslaiseen ajatteluun”, kertoo neljä vuotta Lejoksella avainasiakaspäällikkönä työskennellyt Minna Marttila-Mäki. 

”Työhyvinvointia ei meillä ajatella vain tutkimuksessa pärjäämisen vuoksi. Vaikka kehitysidea tulisi vain yhdeltä työntekijältä, se punnitaan aidosti läpi ja tartutaan toimeen. Meillä myös uskaltaa ottaa esille vaikeitakin asioita”, Marttila-Mäki kuvaa. Hän on jäsenenä työhyvinvointia Lejoksessa kehittävässä työryhmässä. Ryhmä kokoontuu useimmiten Lejoksen vapaamuotoisessa brainstorming-huoneessa, jossa kokoustetaan rennosti kasvotusten mukavilla nojatuoleilla istuen. 

97-vuotias perheyritys Lejos on osallistunut huikealla menestyksellä työhyvinvointia mittaavaan Great Place to Work -tutkimukseen. Viime vuonna irtosi pienten yritysten sarjassa kymmenes sija. Tänä vuonna tutkimukseen osallistuttiin koko konsernin voimin ja tuloksena oli kuudes sija keskisuurten yritysten sarjassa. Työhyvinvointi on kuitenkin yritykselle jatkuva projekti, kertoo toimitusjohtaja Oskar Lindroos. 

”Mietimme koko ajan mitä voisimme tehdä vielä paremmin”, Lindroos sanoo. Tutkimuksessa menestyminen on näyttänyt työntekijöille, että olemme sitoutuneet työhyvinvoinnin parantamiseen, mutta se ei ole vain johdon tehtävä. Työhyvinvointi on kaikkien työntekijöiden yhteinen tavoite.” Oskar Lindroos itse on luopumassa isosta työhuoneesta, jotta Lejoksen konttoriin saadaan tilaa toisellekin vapaamuotoiselle kokoushuoneelle, jonka työntekijät saavat sisustaa mieleisekseen. 

Työhyvinvointi ei ole pelkkiä mukavia työpäiviä ja kehuja tehdystä työstä. Työhyvinvointia tutkinut Lapin yliopiston tutkimusjohtaja Marko Kesti sanoo, että työelämän laatu vaikuttaa suoraan yrityksen liiketoimintakapasiteettiin. Siksi työelämän laatua tulisi seurata yhtä tiheästi ja kiinnostuneesti kuin liikevaihtoa. 

”Työhyvinvointi on yhtä tärkeä tuotantotekijä kuin esimerkiksi henkilöstömäärä. Itseasiassa se on tärkeämpi, sillä työhyvinvointi vaikuttaa merkittävästi yrityksen kilpailukykyyn tulevaisuudessa. Kun yrityksessä on henkilöstöjohtaminen hyvässä kunnossa ja lähiesimiesten vuorovaikutusjohtaminen laadukasta, työmotivaatio takaa kovan suorituskyvyn”, tutkija Marko Kesti vakuuttaa. 

Kesti on omassa tutkimuksessaan mitannut 4700 euron käyttökatteen parantumisen työntekijää kohden, kun työelämän laatua tutkitussa yrityksessä kehitettiin. 

Myös Lejoksessa työhyvinvointiin systemaattisesti panostaminen on näkynyt todistetusti tuloksessa, kertoo toimitusjohtaja Oskar Lindroos. 

”Viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun olemme panostaneet työhyvinvointiin, liikevaihtomme on kolminkertaistunut. Työntekijöitä ei kuitenkaan ole tullut paljon lisää. Tuotto työntekijää kohden on kasvanut huimasti. Kun homma toimii, ihmisistä tulee tehokkaampia.” 

 

Työhyvinvoinnille omistajan tuki 

Lejoksella työhyvinvointi on ollut systemaattisesti osana yrityksen strategiaa jo lähes kymmenen vuoden ajan. Tuona aikana on kertynyt jo paljon kokemusta siitä, mitkä tekijät työhyvinvointiin vaikuttavat. Toimitusjohtaja Oskar Lindroos korostaa, ettei Lejoksella työssä viihtymistä ole lähdetty koskaan etsimään pingispöytien kautta. Sen sijaan tärkeämpää on ollut antaa työntekijöille mahdollisuus tehdä työnsä niin hyvin kuin mahdollista. 

”Prosessien sujuvuuteen on kiinnitetty paljon huomiota”, Lindroos korostaa. ”Kun esimerkiksi toimivien tietojärjestelmien ansiosta ihmisten työ sujuu, myös työssä viihtyminen lisääntyy.” 

Lejoksella on toki laaja bonusjärjestelmä, joka hyödyttää kaikkia työntekijöitä, kun tuloksiin päästään. Rahallisen korvauksen lisäksi työntekijöitä motivoi laaja työterveyshuolto. Käytössä ovat myös lounas-, työmatka-, liikunta- ja kulttuurisetelit, golf-osakkeiden käyttömahdollisuus ja hieroja pari kertaa kuussa. Kun työntekijä täyttää pyöreitä vuosia, yritys palkitsee vapaapäivällä. Jouluna koko henkilökunta nauttii ylimääräisestä vapaasta. Mutta jos henkilökunnalta kyselee lejoslaisesta työhyvinvoinnista, eivät työedut kuitenkaan tule ensimmäiseksi mainituiksi. 

”Olen oman urani alkuvaiheessa, mutta täällä pääsen tekemään työnkuvan ylikin niin paljon kuin haluan. Se on oman kehittymisen kannalta todella tärkeää ja motivoivaa”, kertoo kolme vuotta Lejoksella PR- ja somepäällikkönä työskennellyt Emmi Rönkkönen. ”Lejoksella on myös tunne, että omalla työllä on merkitystä.” 

Työhyvinvointiin panostaminen ei olisi mahdollista ilman yrityksen omistajan vahvaa tukea, myöntää toimitusjohtaja Oskar Lindroos. 

”Yrityksen omistajien arvot näkyvät siinä, kuinka vahvasti työntekijöistä välitetään. Ilman omistajan tukea minulla ei olisi johtajana mahdollista panostaa näinkin vahvasti ihmisten viihtymiseen työssään.”

Asiasanat