Uutishuone / Perheyritystarinat
Kolster hoitaa patentteja viidennessä polvessa
Patenttialan yritys Kolster on kansainvälinen asiantuntijayritys, joka seuraa aitiopaikalta teknologian kehitystä. Kolsterilla patentit nähdään sijoituksena tulevaisuuteen, mikä kasvattaa yrityksen arvoa.
Ensi vuonna 150 vuotta täyttävän Kolsterin toiminta nojaa kokemukseen, osaamiseen ja luottamukseen. Pitkän historiansa aikana se on onnistunut luomaan varsin laajan kumppanuusverkoston ympäri maailmaa. Tunnettuus taas lisää luottamusta.
”Yli neljännes Fortune-talouslehden Global Top 100 -listan yrityksistä ja lähes kolmannes Forbesin Top 100 -listan maailman tunnetuimmista brändeistä on meidän asiakkaitamme. Tuoteväärennösten vastaisessa työssä meihin luottaa yli kaksisataa globaalia merkinhaltijaa”, kertoo Kolsterin hallituksen puheenjohtaja Kim Kolster, 47, joka edustaa perheyritystä viidennessä polvessa.
Alan perinteisiin on kuulunut pitkään vaiteliaisuus. Varsinainen mainosrajoitus poistui Suomessa vasta, kun kilpailu- ja elinkeinolait muuttuivat 1990-luvun alussa.
Vuosikymmenten mittaan Kolster on hoitanut sellaisia tavaramerkkejä kuin Marimekko, Fazer, Coca-Cola ja Toyota. Patenttipuolella asiakkaisiin ovat kuuluneet muun muassa Nokia ja Rapala. Yritys on hoitanut myös Fiskars-saksien mallisuojan. ”Liikevaihdostamme noin 80 prosenttia muodostuu patentteihin liittyvistä toimeksiannoista ja loput 20 prosenttia brändin suojauksesta ja yrityslakipalveluista”, kertoo Kolsterin toimitusjohtaja Timo Helosuo, 55.
Nimi tunnetaan maailmalla
Kolsterilla on ollut jo alun alkaen kansainväliset juuret ja yhteydet. Nykyäänkin kaksi kolmasosaa yrityksen liikevaihdosta tulee ulkomailta.
Yhden miehen yrityksestä on kasvanut 150 vuodessa yritys, jonka palveluksessa työskentelee vajaa sata patenttialan ammattilaista. He ovat patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeusasiantuntijoita: eri aloja edustavia insinöörejä sekä juristeja. ”Yleensä patenttialalla toimivat yritykset ovat meitä pienempiä, ja useimmiten ne ovat paljon nuorempia 20–30 vuotta vanhoja yrityksiä. Kolster erottuu silloin joukosta”, toteaa Timo Helosuo.
”Esimerkiksi Kiinassa minulta kysytään aika usein sitä, onko teidän yrityksenne perustaja vielä aktiivisesti mukana toiminnassa. Vastausta seuraa sitten hetken hiljaisuus, kun kysyjä oivaltaa, että Kolster on lähes 150 vuotta vanha yritys.”
”Asiakkaat arvostavat pitkää historiaamme. Se tarkoittaa sitä, että me tunnemme hyvin myös toimialan muita ’kolstereita’. Ja kun meidät tunnetaan maailmalla, me löydämme helposti yhteistyökumppaneita.”
Jämeräpartainen insinööri
Yrityksen juuret vievät Saksan Hannoveriin, missä Kim Kolsterin isoisän isoisä Rudolf Kolster valmistui insinööriksi vuonna 1860. Kurssikavereihin lukeutui muutamia suomalaisia opiskelijoita sekä yksi norjalainen, joka sai opettajatoimen Helsingin teknillisestä koulusta. Kun oppilaitokseen etsittiin lisää opettajia, suositteli norjalainen toimeen Kolsteria.
Tarina kertoo, että Rudolf Kolster ei ollut aluksi kovin innokas lähtemään Suomeen, mutta muutti mielensä erään iloisessa seurassa vietetyn illan jälkeen. Siten hänestä tuli Helsingin Teknillisen reaalikoulun ensimmäinen koneenrakennukseen keskittyvä opettaja.
Teknillinen reaalikoulu oli Teknillisen korkeakoulun ja nykyisen Aalto-yliopiston edeltäjä. Teekkareita on vuodesta 1924 ohjeistanut kaikenlaisiin tempauksiin myyttinen hahmo, joka tunnetaan Jämeräpartaisena insinöörinä. Tämän arvellaan kuvaavan jämeräpartaista Rudolf Kolsteria, jonka kuva komeili aikoinaan koulun ylioppilaskunnan seinällä ja on yhä edelleen Kolsterin toimistossa.
Helsinkiin vuonna 1860 asettuneen saksalaisen insinöörin toiminta laajeni vähitellen siihen, että hän perusti oman insinööritoimiston. Lisäksi hän alkoi antaa asiantuntijalausuntoja patenttiviranomaisille, kun nämä pyysivät häntä arvioimaan patentoitavia keksintöjä.
Rudolf Kolsterin ensimmäinen patenttihakemus koski englantilaista keksintöä, joka liittyi puukuidun käsittelyyn paperinvalmistuksessa. Sille myönnettiin patentti Suomessa vuonna 1874. Suurin osa Kolsterin hoitamista hakemuksista tuli jo silloinkin ulkomailta: Skandinaviasta, Manner-Euroopasta ja Brittein saarilta.
Suomessa Rudolf tapasi saksalaisen Emman ja avioitui tämän kanssa. Pariskunta sai neljä lasta, joista yritystä jatkoi Friedrich ja myöhemmin vuosikymmenien ajan tämän puoliso Thyra.
Friedrichillä ja Thyralla ei ollut omia lapsia, mutta he adoptoivat perheeseensä Friedrichin veljen Reinhardin pojan Åken, joka oli jäänyt jo nuorena isättömäksi. Åke kouluttautui myöhemmin juristiksi. Yrityksessä olivat mukana myös diplomi-insinööri Arne Kolster, joka oli Friedrichin toisen veljen Hermannin poika.
Vahva asema Kiinassa
”Isäni Åke ja hänen serkkunsa Arne matkustivat paljon jo heti sotavuosien jälkeen. Heillä oli eniten yhteyksiä eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin asiamiehiin, mutta myös muualle maailmaan”, muistelee Björn Kolster, 78, joka ehti tehdä perheyrityksessä 40-vuotisen uran ennen kuin jäi eläkkeelle vuonna 2013. Senkin jälkeen hän jatkoi vielä hallituksessa vuoteen 2020 saakka.
”Tulin taloon töihin vuonna 1972, melkein heti kun olin valmistunut yliopistosta. Minua ei houkuteltu eikä painostettu mitenkään, mutta ala kiinnosti ja motivoi minua, joten opiskelin itsekin juristiksi, kuten isä. Tein aluksi paljon työtä tavaramerkkien kanssa. Se on sellainen mikromaailma, kun mietitään, mitä se tavara oikeastaan on puhumattakaan patenteista.”
Yrityksen perustajan Rudolf Kolsterin perheessä puhuttiin sekä saksaa että ruotsia. Björninkin isä, kolmatta polvea edustava Åke kävi saksalaista koulua. Saksaa tarvittiin, sillä Kolster teki yhteistyötä muun muassa Siemensin ja Bayerin kanssa. Yhteydet muihin pohjoismaihin olivat myös hyvin tiiviitä.
”Meillä puhuttiin toimistossa 1970–1990-luvulla monia kieliä: suomea, ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa. Ne kaikki olivat tärkeitä. Venäjä tuli mukaan minun aikanani 1980-luvulla, ja 1990-luvulla meillä oli työssä myös venäjän kieltä taitavia asiantuntijoita. Yhteydet Kiinaan vahvistuivat 1980–1990-luvulla”, kertoo Björn Kolster, joka kävi Kiinassa ensimmäisen kerran vuonna 1985.
Tänä päivänä Kolsterin päätyökieli on englanti, kuten koko EU:ssa. Yrityksen sisäiset dokumentit ovat vielä suomeksi. Valtaosa yrityksen työntekijöistä on suomalaisia, mutta joukossa on myös jokunen britti, saksalainen ja kiinalainen asiantuntija.
”Yhteistyö kiinalaisten yhteistyökumppanien kanssa alkoi jo 1970-luvulla. Nykyään Kiina on yksi kaikkein tärkeimmistä yhteistyömaistamme, jonka merkitys kasvaa koko ajan”, kertoo Kim Kolster. Kolsterin tytäryhtiö Kolster China avasi ensimmäisen toimipisteensä vuonna 2018 Shenzeniin, joka tunnetaan Kiinan innovaatiokeskuksena. Toinen toimipiste avattiin vuonna 2021 Shanghaihin.
Kiina on jo ohittanut Yhdysvallat maailman suurimpana patentoijana, ja Kolster haluaa olla Euroopan johtava Kiinan tunteva IPR-talo. Siihen sillä on katettakin, sillä Kolster on palkittu Kiinassa jo kahdesti kaikkein suositeltavimpana kansainvälisenä IPR-yrityksenä, ensimmäisen kerran vuonna 2019. IPR on lyhenne sanoista Intellectual Property Rights. Termillä viitataan muun muassa teollisoikeuksiin, kuten patentteihin. Kolster haluaa tukea sopimuksissa Kiinaan suuntautuvia suomalaisyrityksiä sekä palvella kiinalaisia yrityksiä, jotka tähyävät tuotteillaan Suomen tai Euroopan markkinoille. Kiinan lisäksi Kolster tarjoaa paikallisia palveluja Lontoossa. Suomessa yrityksellä on kaikkiaan seitsemän toimistoa.
Kuvassa toimitusjohtaja Timo Helosuo (vas.), Brjöen Kolster sekä Kim Kolster
Viestikapulaa eteenpäin
Kim Kolster on toiminut Kolsterin hallituksen puheenjohtajana nyt seitsemän vuoden ajan. Hän edustaa sukuyrityksen viidettä polvea. Kimillä ei ole muita sisaruksia. ”Tulin yritykseen mukaan jo aika nuorena, kun vielä opiskelin. Oli jotenkin helppo tulla sisään. Auttelin muun muassa IT-yksikössä. Valmistuin ensin tradenomiksi, minkä jälkeen suoritin MBA-tutkinnon Hankenilla. Vakituiseen työsuhteeseen tulin 24-vuotiaana”, kertoo Kim Kolster, jolla oli jo oma perhe siinä vaiheessa.
Nyt pojat ovat 24-, 19-, ja 17-vuotiaita, minkä lisäksi perheeseen kuuluu kaksi bonuslasta. Vanhin lapsista opiskelee tällä hetkellä taloustiedettä Hankenilla. ”Aika näyttää, mitä lapset haluavat tehdä ja haluavatko he jatkaa yrityksessä. On hyvä hankkia kokemusta ensin muualla ja kokeilla myös muita vaihtoehtoja”, Kim Kolster pohtii.
”En ole itse IPR-alan asiantuntija, mikä on toisinaan haastavaa, sillä johtamisfilosofiani perustuu esimerkin antamiseen. Juristeille tai patenttiasiamiehille en kuitenkaan voi näyttää esimerkkiä, sillä he ymmärtävät alansa koukerot minua paremmin.”
Kim Kolster tuntee sekä vastuuta että ylpeyttä siitä, että saa viedä yrityksen viestikapulaa eteenpäin. Kolster on hänelle elämäntyö. ”Päätavoitteeni on yrityksen luotsaaminen seuraavalle sukupolvelle nykyistäkin paremmassa kunnossa. Minulle on annettu mahdollisuus, joka on hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla.”
”Se, että olemme perheyritys, erottaa meidät kilpailijoistamme. Yrityksemme arvoihin kuuluvat yhteisöllisyys, jatkuvuus ja avoimuus. Niitä voin nostaa esiin myös luottamustoimessani Perheyritysten liiton valtuuskunnassa.”
Askeleen edellä muita
Kolster on ollut koko historiansa ajan askeleen edellä muita yrityksiä ja haluaa olla sitä myös jatkossa. Asiakkaatkin ovat edelläkävijöitä.
”Monet keksinnöt kulkevat meidän kauttamme, joten voimme aavistaa, mihin suuntaan maailma kulkee. Emme halua istua takapenkillä seuraamassa, mitä muut tekevät, vaan olla kuskin paikalla, teknologian kehityksen etujoukoissa”, Kim Kolster toteaa.
”Jatkuvasti kehittyvällä alalla on mietittävä, miten uusia teknologioita voidaan hallita, kuinka vaikka tavaramerkkejä suojataan virtuaalimaailmassa tai kuka omistaa oikeudet 3D-tulostettuun tuotteeseen.”
Auktorisoidulta patenttiasiamieheltä vaaditaan tutkinnon suorittamisen lisäksi työkokemusta ja ylempi korkeakoulututkinto.
”Ei ole varmaan sellaista alaa, jolta meiltä ei löydy asiantuntijoita, mutta patenttiasiamieheksi pätevöitymiseen menee monta vuotta. Yksi haasteistamme on pätevän henkilöstön löytäminen, sillä alan asiantuntijoita siirtyy paljon teollisuuden palvelukseen.”
Sekä Kim Kolsteria sekä toimitusjohtaja Timo Helosuota huolettaa se, että patenttihakemusten määrä on laskenut Suomessa viime vuosina. Se kertoo siitä, että tuotekehitykseen ja innovaatioihin ei ole panostettu riittävästi. Suomalaiset yritykset investoivat kyllä tuotantoon, mutta eivät tuotekehitykseen.
”Suomi on palaamassa siihen tilanteeseen, että myydään sellua, jolloin tuotteesta ei saada samaa hintaa kuin jalostetummista tuotteista. Innovaatioiden kehittäminen on kansallinen haaste, joka liittyy investointien lisäksi koulutukseen”, toteaa Timo Helosuo.
”Yritysten on hyvä olla aktiivisia siinä, miten ne hyödyntävät omia innovaatioitaan. Patentit ja tavaramerkit kannattaisi nähdä ennemmin sijoituksina ja omaisuuserinä kuin kuluina. Ne kannattaa suojata ajoissa, sillä niiden arvonmäärityksellä on merkitystä myös kauppatilanteessa.”
”Suoja alkaa jo heti, kun patenttihakemus pannaan vireille. Aika usein keksijä tietää, että se on kova juttu ja jotain uniikkia. Me taas tiedämme ja osaamme kirjoittaa ja kuvata hakemuksen siten, että keksintöä voidaan suojata ja hyödyntää kaupallisesti.”
Työskentely perheyrityksessä viehättää Helosuota – joka on työskennellyt monenlaisissa organisaatioissa aiemmin – siksi, että työn fokus on vahvasti vastuullisessa tulevaisuudessa. On moraalinen velvoite pohtia pitemmällä perspektiivillä päätöksiä, joita tehdään.
Perheyritysten liitossa Helosuo on ollut alusta lähtien mukana vuonna 2019 perustetussa perheyritysten toimitusjohtajien ryhmässä. Jäseniä yhdistää se, että he eivät ole sukua omistajaperheille. Tämä ryhmä on osoittautunut erittäin hyväksi ja hyödylliseksi, kun on voinut saada vertaisoppia muilta.
KOLSTER OY
Perustettu: 1874
Omistus: Björn Kolster ja poikansa Kim Kolster omistavat kaksi kolmannesta yrityksen osakekannasta, josta loput on suvun toisen haaran omistuksessa
Liikevaihto: 19 miljoonaa euroa vuonna 2021
Toimitusjohtaja: Timo Helosuo
Työllistää: 90 työntekijää
Asiasanat
