Oy Plastex Ab - Muovin tulevaisuus muutosten keskellä

Toimittaja: Anna Gustafsson

Kuva: Liisa Takala

Plastexin johdossa on jo neljäs sukupolvi, onko perheyritykseen mukaantulo ollut kaikille itsestäänselvyys?

Lauri: Kuuntelin lapsena isoisäni Erkki Ant-Wuorisen juttuja ja tiesin, että jossain vaiheessa tulen Plastexiin töihin. Silti päätös piti tehdä lopulta nopeasti. Isoisä piti selvänä, että kaikki perheenjäsenet tulevat aina mukaan yritykseen, mutta siitä olen eri mieltä. On parempi antaa ihmisten itse miettiä, mitä haluavat tehdä. Olen nyt neljättä polvea mukana ja katsotaan, jos tulee vielä viideskin polvi. Jos vaimolta kysyy, niin vastaus voi hyvin olla, että ei.

Arto: Minua paremminkin kannustettiin menemään muualle töihin, mutta olen 13-vuotiaasta ollut kaikki kesät töissä Plastexissa, joten valinta oli luonteva. Jossain vaiheessa Lauri kyselikin, halusinko tulla töihin perheyritykseen, mutta en tiedä kysyisikö enää. Minulla on vahva halu tuoda oman korteni kekoon ja kasvattaa yritystä edelleen. Mitään ei kuitenkaan pedattu valmiiksi, pankista lainaa ottamalla ja omalla riskillä tulin mukaan omistajaksi.

Jyrki: Isäni sukulaisissa oli useampi lakimies ja kiinnostuin oikeustieteestä. Kouluttauduin juristiksi ja pyöritin omaa lakiasiantoimistoa viitisen vuotta, ennen kuin tuli tilanne, että piti valita, tuleeko Plastexiin töihin. Isä oli setänsä Olli Ant-Wuorisen kanssa myymässä yritystä, mutta se olisi vaatinut kaikkien työntekijöiden irtisanomista. Plastex työllisti tuolloin lähes sata ihmistä Lohjalla, joten sitä hän ei halunnut tehdä, vaan lunasti setänsä osuuden itselleen. Omistus siirtyi minulle ja sisaruksilleni 2000-luvun alussa. Tänään neljästä lapsestani vanhin ja nuorin työskentelee Plastexissa ja omistamme enemmistön kolmisin. Asiat ovat menneet luontevasti.  Tuntuu, että nyt on hyvin, kaikilla on sopivasti tekemistä ja osaamisemme ja kokemuksemme eri sukupolvien edustajina täydentävät toisiaan. Vetovastuu siirtyy luontevasti seuraavalle sukupolvelle.

Miten johtaminen on Plastexissa vuosien varrella muuttunut?

 Jyrki: Isä oli vanhan ajan patruuna. Hänen aikanaan oltiin vielä kaikkien paikallispankkien asiakkaita. Isä kävi joka päivä jokaisessa pankissa hakemassa tiliotteet ja hoitamassa maksut. Samalla hoituivat suhteet rahoittajiin. Yrityksen jatkajana itselläni ero isään oli ehkä suurempi kuin nykypolvella. Isä ei käyttänyt sähköposteja eikä kännykkää, siinä mielessä koko työtapa ja johtaminen ovat muuttuneet kuin veitsellä leikaten. Maailma muuttuu, ja kaikkien on muututtava mukana.

Lauri: Johtaminen on patruuna-ajoista kehittynyt. Käskytysjohtaminen ei toimi, vaan suunta on johtajana olla enemmän mahdollistaja. Pitää uskoa ihmisten omiin kehitysideoihin ja antaa heille luottamus siihen, että asioihin voi vaikuttaa.

Arto: Tehtaan puolella muistellaan vieläkin isoisää, mikä kertoo siitä, kuinka paljon hän rakasti tätä firmaa ja kuinka paljon hän oli täällä. Hänen tekemisistään ja sanonnoistaan on tullut lentäviä legendoja, joita kerrotaan edelleen. Olen itse huomannut, että parhaan tiedon työntekijöiltä saa, kun käy heidän kanssaan kahvitauolla, siellä kyllä kuulee, jos joku harmittaa.

Millainen kasvuympäristö tehdasalue oli lapselle?

Jyrki: Muutimme Helsingistä omakotitaloon tehtaan pihapiiriin, kun isä tuli mukaan Plastexiin. Tehtaalla oli paljon muovisia leluja ja pieniä mielenkiintoisia esineitä. Tehtaan alakerrassa valmistettiin valtavia kuhneammeita ja siellä haisi kauheasti. Siihen aikaan tehtaan tekemät valmiit kastelukannut sidottiin nipuiksi kahvoista toisiinsa ja heiteltiin pihalle kasoihin. Tehtaan työntekijöitä asui työpaikan yhteydessä ja lasten kesken leikittiin yhdessä kastelukannukasoissa. Kyllä lapset saivat huutiakin, jos olivat väärässä paikassa. Koululaisena pääsin töihin pakkaamaan ja varastolle ja ne olivat tosi mieluisia tehtäviä.

Muovi on kärsinyt mainehaitasta viime vuosina, millä tavalla se on vaikuttanut yrityksen toimintaan?

Lauri: Muovin kehityksessä ollaan palaamassa lähtöpisteeseen. Ensimmäiset muovituotteet tehtiin aikoinaan puumuovista, maidosta ja biopohjaisista raaka-aineista. Muovi itsessään on ympäristöä säästävä materiaali, mutta jos se päästetään mereen tai luontoon, siitä tulee ongelma. Mietimme koko ajan, kuinka voimme tehdä mahdollisimman kestäviä tuotteita. Pyrimme myös tuomaan koko ajan enemmän tuotantoon kierrätysmateriaalia ja biohajoavia tuotteita.  Koko muoviteollisuus on herännyt huomaamaan, millaista tuhlausta on, että hyvää raaka-ainetta heitetään mereen.

Jyrki: Harmillisesti keskustelussa menevät asiat sekaisin, puhutaan muovista ja kertakäyttötuotteista samassa lauseessa. Raaka-aineena se ei ole muovin vika, jos sitä käytetään väärin tai kierrätystä ei järjestetä. Mutta meneillään on isoja muutoksia sekä raaka-ainepuolella, että kaupassa.

Arto: Meidän vahvuutemme on, että olemme vastuullisesti toimiva lähituottaja. Nuorten asenteissa näkyy vahvasti tietoisuus ilmastoasioista. Pitäisi viestiä enemmän siitä, millainen energiasäästö syntyisi, jos ulkomailta tuotujen lasisten viinipullojen sijaan käytettäisiin muovipulloja. 

Kun perheenjäsenten kesken työskennellään yhdessä, syntyy myös erimielisyyksiä. Miten ne on teillä ratkaistu?

 Jyrki: Jos olemme eri mieltä, sitä ollaan sitten selvästi. Auttaa, jos katsotaan rauhallisesti, kenen tontille asia kuuluu. Kannattaa hengittää kerran syvään ja laskea kymmeneen ennen kuin sanoo.

Lauri: Tässä on vielä kehitettävää. Pitäisi olla malttia, ettei sanoisi niin suoraan, vaikka kuinka ärsyttäisi. Olemme parantaneet paljon viimeisen kolmen vuoden aikana. Tehtävänjako on nyt selkeämpi, kun kaikilla on omat selvät vastuualueet. Se helpottaa asioiden päättämisessä.

Ulkopuoliset pääomasijoittajat ovat tulleet Plastexiin vähemmistöomistajiksi mukaan. Kuinka se on muuttanut perheyrityksessä työskentelyä?

Lauri: Pääomasijoittajien mukaantulo on muuttanut paljon. Entistä enemmän saa miettiä pääoman tuottoa ja kannattavuutta. Omistaminen ei ole vain sitä, että miettii arvoa asiakkaan kannalta, vaan nyt mietitään arvoa myös henkilöstön ja omistajien kannalta. Paljon on tehty töitä sen eteen, että meillä on selkeä hallitustyöskentely ja kaikessa johtamisessa selkeät vastuualueet. Siihen pitää myös omistajana sitoutua. Jos on sovittu, että joku hoitaa asian, sinne ei pidä mennä säätämään.

Arto: Tulostavoitteet ovat koventuneet, keskinkertainen ei riitä. Se vaatii skarppausta koko organisaatiolta. Hallitustyöskentelyllä on nyt selkeät tavoitteet ja niitä kohti mennään. Ulkopuolinen sijoittaja pakottaa miettimään asioita uudelta kantilta.

Plastexilla on yli 80 vuoden historia. Miltä tulevaisuus näyttää?

Lauri: Kaupankäynti menee koko ajan nopeammaksi ja meidän tavoite on palvella kauppaa reaaliaikaisesti. Sosiaalinen media tuo uusia mahdollisuuksia kuluttajien kohtaamiseen. Tuotekehitykseen tulee 3D-printtaus, automaatio ja robotiikka. Koko ajan pitää olla hereillä.

Arto: Viime viikolla tehtaanmyymälään tuli käymään rouva, jonka isä oli ollut 50-luvulla meillä autokuskina. Hän halusi tuoda museonurkkaamme Plastexin vanhat, sen ajan viilipytyt. Vuosikymmenten aikana ihmisille on syntynyt vahva tunneside meidän tuotteisiin. Sosiaalinen media tukee hienosti brändiuskollisuutta, emme ole kuluttajille joku kiinalainen, kasvoton valmistaja. Olemme olleet suomalaisten arjessa jo vuosikymmeniä. Seuraava askel on viedä tuotteita maailmalle Amazonin kautta. Se vaatii uuden opettelua, mutta olisi hullua, jos emme menisi mukaan.  

Juttu on julkaistu Perheyritys-lehdessä 3/2018