Jouko Salo
S. 1985
Koulutus: Filosofian maisteri, pääaineenaan fysiikka
Ammatti: Hollming Oy toimitusjohtaja, perheyrityksen 4. polvi
Harrastukset: Purjehtiminen ja veneily ajan salliessa
Perhe: vaimo ja 5- ja 1,5-vuotiaat lapset
Uutishuone / Perheyritystarinat
Nuori konsernijohtaja Jouko Salo: ”Jotain uutta pitää aina olla kehitteillä”
Julkaistu 22.04.2020
Kun Jouko Salo eteni Hollmingin konsernijohtajaksi, hän oli 32-vuotias. Haaste oli iso, mutta Salo ei epäröinyt. Uusia bisnesmahdollisuuksia hän lähestyy lapsenomaisella uteliaisuudella: mitä jos?
”Raumalainen Hollming perustettiin vuonna 1945. Yritys on 75 vuoden aikana kehittynyt ja muuttunut voimakkaasti. Liiketoimintamallimme on ollut murroksessa 90-luvulta asti ja mietimme edelleen säännöllisesti, minkälainen yritys haluamme olla.
Meillä on pitkä historia laivanrakennuksessa. Telakoiden jälkeen olimme laivanvarustamo ja konepajavetoinen konserni. Nykyiset yrityksemme ovat teknologiataloja ympäristö-, energia- ja meripuolella.
Myyntipäälliköstä Hollmingin perheyrityksen konsernijohtajaksi
Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja siitä, miten maailma toimii. 16-vuotiaana muutin kotoa pois, kun pääsin opiskelemaan Turkuun luonnontiedelukioon. Myöhemmin opiskelin Turun yliopistossa fysiikkaa ja olin kesätöissä Auramarinella. Yliopistoaikana olin varma, että en lähde jatkamaan perheyritystä.
Olin kuulunut Auramarinen hallitukseen vuodesta 2011. Eräässä hallituksen kokouksessa toimitusjohtaja toi esille, että tarvitsemme myyntimiehen. Vastasin, että jos parempia ehdokkaita ei löydy, minä voisin hakea hommaa. Vuonna 2012 aloitinkin perheyrityksessä vakituisessa roolissa, painolastivesien käyttöjärjestelmien myyntipäällikkönä. Samalla jäin pois hallituksesta.
Etenin nopeasti myyntipäällikön tehtävistä teknologiajohtajaksi. Olin ehtinyt olla Auramarinella viisi vuotta, kun kävimme keskustelun konsernin tulevaisuudesta perheen kesken. Kymmenen vuoden ajan yhtiötä oli johtanut perheen ulkopuolinen toimitusjohtaja, mutta nyt tuntui luontevalta ottaa perhe mukaan takaisin yhtiön johtoon. Näin minusta tuli konsernijohtaja.
”Liiketoimintamallimme on ollut murroksessa 90-luvulta asti ja mietimme edelleen säännöllisesti, minkälainen yritys haluamme olla.”
Perheyrityksen johtajalla tulee olla rohkeutta – myös vetovastuusta luopumiseen
En varsinaisesti epäröinyt ottaa vastaan konsernijohtajan tehtävää. Olin 32-vuotias ja toki hieman nuori konserninjohtaja, mutta veljieni elämäntilanne ei mahdollistanut roolin vastaanottamista. Konserni ja yhtiöt olivat minulle tuttuja ja ympärilläni oli vahva tiimi, johon luotin. Ajattelin, että ihmisethän näitä hommia tekee – miten vaikeaa se voi olla?
Tuntuu toki isolta vastuulta vetää perheyritystä ja tietyssä mielessä vastata suvun varallisuuden hoidosta. Toisaalta suhtautuisin yrityksen johtamiseen samalla vakavuudella, oli tämä perheyritys tai ei.
Perheenjäsen ei välttämättä aina ole se paras vaihtoehto johtamaan yritystä. Hyvä perheen keskinen kommunikaatio ja omistajuuden tuoma tuki ovat mahdollistaneet viime vuosien rakenteelliset muutokset, mutta tilanteet voivat muuttua. Tulevaisuudessa voi tulla vaiheita, joissa tarvitaan erilaista osaamista. Tällöin tulee olla rohkeutta myös luopua vetovastuusta.
Uteliaisuus vie liiketoimintaa eteenpäin
Meillä uteliaisuus on aina ollut liiketoimintaa eteenpäin viemä voima. Uusia bisnesmahdollisuuksia lähestytään lapsenomaisella uteliaisuudella, mitä jos? Jotain uutta pitää aina olla kehitteillä.
Perheyrityksen ulkopuolella olen perustanut start-up yrityksen, Aeromonin. Tavoitteena on mullistaa päästömittaukset yhdistämällä lentolaitteet, päästömittari ja pilvipalvelut keskenään. Meillä on vahva tiimi, jonka kanssa olemme ottaneet jo askeleita kohti kansainvälistymistä. Edes taivas ei ole rajana!”
Asiasanat
Johtaminen Työelämä
Johtaminen Työelämä
