Piiloset katsoo aina kohti tulevaa

1970-luvulla Olavi ja Liisa Nieminen tarkkailivat työkseen Turun seudulla asuvien silmiä. Optikkoliikkeessä kävi paljon väkeä, joiden silmissä näkyi merkkejä vastikään yleistyneiden piilolinssien käytöstä.

”Ajattelin, ettei tämä voi olla hyvä juttu”, Olavi Nieminen muistelee.

Hän ryhtyi tutustumaan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin ja huomasi, että silloisissa piilolinssinesteissä oli silmää herkästi ärsyttäviä aineita. Yhdessä kemistiystävänsä kanssa Nieminen alkoi pohtia, olisiko mahdollista valmistaa vaihtoehto, jolla allergisia oireita voisi vähentää.

Tuolloin markkinoilla oli vain kaksi hoitonestesarjaa, eikä testailuissa tarvittu nykyisenkaltaisia sertifiointeja ja rekisteröintejä. Aluksi kyse oli Niemisen mukaan ”kokeilusta harrastusmielessä”, mutta kun tuote vaikutti Turun yliopistolla tehdyissä testeissä toimivan ja punotus katosi piilolinssejä käyttävien silmistä, mieleen tuli bisnes.

Piiloset-nimellä kotimaassaan paremmin tunnettu Oy Finnsusp Ab perustettiin elokuussa 1978, eli viime vuonna yritys juhlisti 40-vuotiasta olemassaoloaan. Vuosikymmenten aikana yrityksessä on tapahtunut silminnähtäviä muutoksia – mutta niin on myös sitä ympäröivässä maailmassa.

Koko sisarusparvi yrittäjiksi

Piilolinssinesteistä alkanut liiketoiminta laajeni parissa vuodessa kehysten ja silmälasilinssien maahantuontiin, ja 1980-luvulla linssitehdas aloitti toimintansa. Samalla perhe kasvoi: tyttäret Riikka Järvinen ja Katri Breitholtz sekä poika Oskari Nieminen olivat myös heti sopivan kokoisiksi vartuttuaan mukana töissä.

”Oli hyvä, että oli aina työpaikka, minne kesäisin ja loma-aikoina mennä tienaamaan karkkirahaa. Toimme kaikki kaveritkin kesätöihin”, Järvinen kertoo nauraen.

Nieminen korostaa, että orjatyövoimaa ei koskaan käytetty, vaan kaikesta työstä maksettiin aina palkka.

”Se toi motivaatiota ja samalla lapset oppivat ymmärtämään rahankäyttöä ja työntekoa. Se oli hyvä elämänoppi, ja kaikista saa olla ylpeä, sillä kukaan ei tuhlaa rahojaan”, hän kehuu.

”Ei omia eikä firman”, Järvinen kiirehtii lisäämään.

Järvinen toimii tällä hetkellä Piilosetin vt. toimitusjohtajana. Ura perheyrityksessä alkoi kuitenkin käytännön töistä, kuten pakkaamisesta ja siivoamisesta. Alun perin hän vannoi, ettei todellakaan jää perheyritykseen töihin, ja vielä lukiossa suunnitelmissa oli ryhtyä arkkitehdiksi.

Piiloset kuitenkin vei tyttären mukanaan. Nyt Järvinen on filosofian tohtori kemian alalta.

”Olen aina ollut kiinnostunut innovaatioista ja tuotekehityksestä. Perheyritys oli kuin oma leikkipaikka, jossa pääsin toteuttamaan ideoita ja näkemään, että innovaatiot toimivat käytännössä ja saavat aikaan liikevaihtoa”, hän kuvailee.

Muut sisarukset ovat niin ikään yrittäjiä, Katri Breitholtz perheen omistamissa optikkoliikkeissä ja Oskari Nieminen rakennusalalla. Kaikki kolme ovat mukana Piilosetin hallituksessa, jota jo operatiivisesta toiminnasta väistynyt Olavi Nieminen johtaa.

Perheyrityksen pitkät kvartaalit

Maailmalla Piiloset-tuotteet luokitellaan lääkinnällisiksi laitteiksi. Toisin kuin 70-luvulla, nykypäivänä niiltä vaaditaan laajat tutkimukset, dokumentoinnit ja rekisteröinnit ennen kuin tuotteet pääsevät markkinoille asti. Viennin osalta säännöt vaihtelevat, joten Euroopan unionin ulkopuolella lupaprosessit voivat viedä vuosikausia.

Järvinen huomauttaa, että globaalit kilpailijat pyörittävät miljardien liikevaihtoa, kun Piilosetilla se on viisi miljoonaa. Koska monet kilpailijat teettävät tuotteita Aasiassa, hinnalla Piiloset ei taistoon käy. Ketteryys, yksilöllinen valmistus ja räätälöity palvelu erottavat lietolaiset massasta.

Lisäksi automatisoitujen laitteiden hankkiminen on lisännyt kilpailukykyä. Samalla suuret investoinnit ovat kuitenkin pienelle toimijalle riski. Niemisen mukaan niitä on kuitenkin tehty, koska eteenpäin on pakko mennä.

”Kristallipallo olisi aina hyvä olla olemassa, jotta tietää, maksaako investointi itsensä takaisin. Tähän asti on aina maksanut.”

Kristallipallon puutteesta huolimatta Piiloset ei koskaan katso taaksepäin. Nieminen kutsuu tätä yhdeksi yrityksen kantavista periaatteista, ja Järvinen on samaa mieltä.

”On turha märehtiä menneitä. Katsomme aina eteenpäin ja yritämme palautteen perusteella kehittää sitä, mitä kuluttajat seuraavaksi haluavat.”

Rohkeutta pitkäjänteisiin ja riskialttiisiinkin ratkaisuihin tuo se, että perheyrityksessä asioita katsotaan kauaskantoisesti.

”Kvartaalitalous on kuin yritysten syöpä. Perheyrityksissä kvartaali on 25 vuotta”, Nieminen toteaa.

Samalla mentaliteetilla Piiloset palvelee myös asiakkaitaan, eli räätälöidysti ja kasvokkain, ei standardisoidulla bulkkitavaralla.

”Pidämme yhteistyökumppaneitamme nimenomaan kumppaneina, ei pelkkinä asiakkaina”, Järvinen kuvailee.

Kaikki tehdään ”by the book”

Vaikka kumppaneita on pitkin maailmaa ja Suomen osuus Piilosetin liikevaihdosta on vain viitisen prosenttia, Suomi on Niemisen mukaan hyvä testimarkkina. Kaikki mahdollinen osaaminen tulee kuitenkin Suomesta. Se on Järvisen mukaan myös myyntivaltti: esimerkiksi Brasiliassa kumppani halusi Suomen lipun aina etikettiin asti, sillä maan maine maailmalla on puhdas ja luotettava.

”Kaikki, mitä vain pystyy tekemään Suomessa, tehdään Suomessa. Se ei ole aina kannattavin ratkaisu, mutta arvomaailmamme on ohjannut meitä siihen suuntaan”, Järvinen kuvailee.

Kyse on myös kansanterveydestä ja huoltovarmuudesta. Nieminen muistuttaa, että näkeminen on tärkeä asia, eikä vähiten esimerkiksi kriisivalmiuden kannalta. Jos vaikkapa linssipaketit eivät syystä tai toisesta kulkisi valmistusmaista Suomeen eikä omaa tuotantoa olisi lainkaan, valmistuksen aloittaminen ei kävisi hetkessä.

Siksi Piiloset on ollut vahvasti mukana toimialan kehittämisessä Suomessa. Nieminen oli ennen Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE -yhdistyksen hallituksessa, ja nyt yritystä edustaa Järvinen. Yritys tekee myös yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa ja jakaa osaamistaan alalle esimerkiksi lähettämällä asiantuntijoita luennoimaan erilaisille koulutuspäiville.

Osaaminen auttaa maailmallakin. Kun tuotteisiin kohdistuvat viranomaisvaatimukset kiristyvät jatkuvasti, Piiloset huolehtii, että kaikki mahdolliset sertifikaatit ja hyväksynnät ovat ajan tasalla. Järvinen huomauttaa, että kun kaikki tehdään viimeisen päälle ”by the book” eli sääntöjen mukaan, yllätyksiä ei tule.

Työntekijät kuin osa perhettä

Kotimaisuuden lisäksi toinen Piilosetille tärkeä arvo on sen taustassa eli perheessä. Perheyritykset ovat kuitenkin Niemisen mielestä eriarvoisessa asemassa esimerkiksi pörssiyhtiöihin verrattuna. Kumpikin toivoo sukupolvenvaihdosta verovapaaksi erityisesti silloin, kun jälkipolvi jatkaa yrittäjinä yrityksessä.

”On aika typerää, että yritykset maksavat jo vuosittain veroja, mutta keskimäärin 25 vuoden välein valtio ottaa vielä lisäpotin”, hän kuvailee.

Järvinen lisää, että mitä suurempi yritys on, sitä merkittävämpi vaikutus sukupolvenvaihdokseen liittyvillä veroilla on tulevaisuuden suunnitteluun.

”Jos se raha investoitaisiin firman kehittämiseen, meillä olisi varmasti paremmin voivia perheyrityksiä, jotka pystyisivät tarjoamaan lisää työpaikkoja.”

Piiloset on onnistunut työllistämään varsin kiitettävästi muitakin kuin perheenjäseniä. Yhteensä työvoimaa on nelisenkymmentä, ja heistä yli puolet ovat olleet mukana matkassa yli 10 vuotta, monet sitäkin kauemmin.

Perheyrityksen otetta Järvinen ja Nieminen kutsuvat inhimilliseksi. Hierarkia on matala, eikä ”ovenpielissä ole liikennevaloja”, kuten Nieminen kuvailee. Keskusteluun kutsutaan kaikkia ja muutoksia tehdään joustavasti aina tarvittaessa.

Kuten perheyrityksessä yleensä, myös Piilosetin perheenjäsenten kesken työnteko voi joskus olla tavallista vauhdikkaampaa.

”Ei ihan ventovieraille soiteta suuta samaan tahtiin. Joskus voisi varmasti toimia perheenjäsentenkin kanssa vähän ammatillisemmin”, Järvinen toteaa naurahtaen.

Juttu on julkaistu Perheyritys-lehdessä 1/2019. 

Teksti: Anne Salomäki

Kuvat: Vesa-Matti Väärä