Uutishuone / Perheyritystarinat
Nurmijärvellä sijaitsevan Premix Oy:n tunnuslause on Lets’s make a good mix! Yritys valmistaa raemaisia muovigranulaatteja, ja on sähköä johtavien muoviyhdisteiden globaali markkinajohtaja ja alansa edelläkävijä. Sähköä johtavia muovimateriaaleja käytetään esimerkiksi herkkien pipettien kärjissä.
Nurmijärvellä sijaitseva Premix sai alkunsa vuonna 1980, kun Antti Kiikka osti Teknokselta – joka oli hänen sukunsa omistuksessa – muovien väritiivisteliiketoiminnan.
”Yrityksen tarina lähti liikkeelle siitä, kun televisioita valmistavan Saloran alihankkija otti 1980-luvulla yhteyttä isääni Anttiin. He kertoivat, että televisiot lähtivät ehjinä tehtaalta, mutta palasivat hetken päästä rikkinäisinä takaisin. Syynä oli se, että elektroniikan komponentit alkoivat pienentyä niihin aikoihin ja olivat siksi kokoonpanovaiheessa paljon herkempiä staattisen sähkön aiheuttamille häiriöille”, kertoo Premixin toimitusjohtaja Hanna Ristola, 48.
”Isä vastasi myöntävästi, sillä hän tiesi, että muovi saadaan johtamaan sähköä, kun siihen sulasekoitetaan sähköä johtavaa hiilimustaa. Me pystyimme käyttämään hyödyksi sitä teknologista osaamista, jota oli kertynyt mustien väriainetiivisteiden kanssa Teknoksella.”
Niinpä Premix tarttui haasteeseen ja ratkaisi Saloran ongelman kehittämällä heille sähköä johtavan muovimateriaalin, josta valmistettiin komponenttien kuljetuslaatikoita.
”Sähköä johtavia muovimateriaaleja oli kyllä käytetty aiemmin puolijohtavissa kaapeleissa – me emme olleet tehneet tätä keksintöä – mutta me olimme maailman ensimmäinen yritys, joka sovelsi keksintöä kaapeleiden ulkopuolelle”, Ristola toteaa.
”Tämä siivitti yrityksen kehitystä todella paljon, koska me olimme käytännössä luoneet sähköä johtavien muovimateriaalien markkinan maailmassa. Ja kun me toimimme tällaisella kapealla, rajatulla niche-markkinalla, oli se meille itsestään selvää, että halusimme laajentua kansainvälisille markkinoille.”
Sokeripala Saimaassa
Pohjoismaissa Premix on ainoa oman alansa yritys. Pääsääntöisesti kilpailijayritykset ovat Keski-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa.
”Meillä on vientiä yli neljäänkymmeneen maahan, tärkeimpinä Saksa, Ranska, Italia, Yhdysvallat, Kiina ja Pohjoismaat. Euroopassa meidät tuntevat kaikki tämän alan toimijat. Viennin osuus liikevaihdosta on yli 90 prosenttia”, kertoo Ristola.
Koronapandemian myötä Premixille avautui yllättävä mahdollisuus lähteä rakentamaan tuotantoa myös Yhdysvaltoihin.
”Yhdysvaltain terveysministeriö otti yhteyttä ja kertoi, että he olivat kuulleet meidän asiakkailtamme, että tältä sektorilta löytyy yksi suomalaisyritys, joka on pystynyt hoitamaan kaikki luvatut toimitukset pandemian aikana. He haluaisivat siksi nähdä, keitä me olemme”, Ristola muistelee.
”Yhdysvallathan joutui aivan polvilleen koronan edessä, koska heillä ei ollut paikallista tuotantoa pandemiakriittisten tuotteiden osalta. He olivat täysin riippuvaisia Kiinasta. Siksi Valkoinen talo lanseerasi siellä hankkeen, jossa pyrittiin nostamaan maan huoltovarmuutta kasvattamalla pandemiakriittisten tuotteiden tuotantoa paikallisesti.”
Yksi pandemiakriittinen tuote oli pipetti, joita tarvittiin koronan aikana valtavia määriä testitulosten analysoimiseen. Pipetin valmistuksessa käytettävien materiaalien valinta on erittäin tarkkaa, koska materiaalista ei saa liueta mitään, mikä vaikuttaisi testitulokseen. Siksi roboteilla tehtävässä automaattidiagnostiikassa käytetään sähköä johtavia pipettien kärkiä.
”Automaattirobotiikkaa käytetään muun muassa dna-, isyys- ja hiv-testeissä Tällaiset testit ovat niin tarkkoja, että niillä pystytään analysoimaan vaikka se, että Saimaaseen olisi tiputettu yksi sokeripala”, Ristola kuvailee.
Ilmavoimat neuvotteluissa
Yhdysvallat halusi siis Premixin rakentavan pipettien raaka-ainetta valmistavan tehtaan Yhdysvaltoihin. Premix on valmistanut materiaalia pipetinkärkiin jo 1990-luvun alkupuolta saakka.
”Yhdysvalloissa huoltovarmuuden parantamisesta vastasi koronan aikana puolustusministeriö, joka delegoi tehdashankkeen Yhdysvaltain puolustusvoimille. Lopulta me neuvottelimme hankkeen yksityiskohdista ilmavoimien kanssa.”
”Lisäksi meitä neuvottiin hakemaan hankkeeseen avustusta Yhdysvaltain hallinnolta. Saimme siten tehtaan rakentamiseen tukea 80 miljoonaa dollaria”, kertoo Ristola.
”Meidän piti sitten yhtäkkiä tehdä nollasta kaikki suunnitelmat alkaen siitä, mihin me sijoitamme tehtaan. Piti selvittää osaavan työvoiman ja raaka-aineen saatavuutta, logistiikkaa, kuljetuksia ja lentokenttiä sekä asiakaskuntaa ja sen sijoittumista. Pohdimme myös ilmaston vakautta, verotusasioita ja paikan saavutettavuutta Suomesta käsin.”
Uusi tehdas on määrä avata Pohjois-Carolinassa ensi vuoden keväällä. Hankkeen edistämistä on helpottanut huomattavasti se, että sitä lähti vetämään ja suunnittelemaan Yhdysvaltoihin Premixillä aiemmin työskennellyt tuotekehitysjohtaja.
”Tehdashanke Yhdysvalloissa on mielestäni yksi osoitus perheyrityksen ketteryydestä. USA ei ollut aiemmin meillä niin suuressa fokuksessa, mutta sen merkitys kasvoi meidän bisneksessä kovasti korona-aikana.”
Yritystoimintaa yli sata vuotta
Hanna Ristola on valmistunut isänsä Antti Kiikan, 77, tapaan Helsingin kauppakorkeakoulusta. Isä on edelleen mukana yrityksen hallituksessa. Veli Tuomas Kiikka, 45, on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän vastaa Premixillä uuden liiketoiminnan kehittämisestä.
”Suvulla on ollut yhtäjaksoista yritystoimintaa jo yli sata vuotta. Isoisäni Osmo Kiikka ja tämän isä Antti Kiikka harjoittivat liiketoimintaa Viipurissa”, kertoo Hanna Ristola, joka aloitti työuransa Premixissä vuonna 2001. Myöhemmin vuonna 2003 hän siirtyi hallintojohtajaksi vastaten yrityksen henkilöstöstä, taloudesta ja IT-asioista. Toimitusjohtajana Ristola on toiminut vuodesta 2011 lähtien.
”Meillä on Rajamäellä Nurmijärvellä noin sata työntekijää, joista kolmisenkymmentä työskentelee tuotannossa. Lisäksi meillä on muutama työntekijä Kiinassa ja nopeasti kasvava tiimi Yhdysvalloissa. Premix panostaa hyvin paljon tuotekehitykseen, ja meillä onkin työssä useita tekniikan tohtoreita, insinöörejä ja kemistejä. Teemme myös tiivistä yhteistyötä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja startup-yritysten kanssa.”
Yhteistyöstä on hyvä esimerkki vuonna 2020 patentoitu Prexelent-innovaatio. Sen avulla pihka voidaan kiinnittää muovin pintaan siten, että sen antimikrobiset ominaisuudet saadaan käyttöön. Tällä teknologialla pystytään tuhoamaan koronavirus muovipinnalta viidessä minuutissa. Sillä voidaan estää myös homeen ja monien muiden haitallisten mikrobien kasvua.
Resilienssi kasvoi kurssilla
Ennen koronapandemian alkua Hanna Ristola osallistui valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille, jossa perehdytetään johtavassa asemassa olevia suomalaisia kokonaismaanpuolustukseen ja toimintaan poikkeusoloissa.
”Se oli minulle paras mahdollinen kurssi kriisijohtamiseen, kun se osui vielä juuri pandemian alle. Uskon, että kurssi kasvatti omaa resilienssiä tosi paljon. Pandemian aika kasvatti koko meidän johtoryhmän kykyä löytää ratkaisuja haastavassa tilanteessa.”
”Resilienssiä tarvittiin myös, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Meillä oli ollut ihan merkittävää vientiä Venäjälle, mutta teimme välittömästi samana päivänä päätöksen lopettaa vienti sinne. Haluamme olla vastuullinen yritys tässäkin suhteessa.”
Melkein kaikki Premixin muovituotannossa käyttämät raaka-aineet tulevat ulkomailta: pääsääntöisesti Euroopasta, mutta myös Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta.
”Meillä on ihan valtavasti raaka-aineita, koska tuotteemme on kuin leipätaikina. Jokaiseen tuotteeseen tarvitaan 5-7 eri raaka-ainetta. Koronapandemian aikana toimitusketjun häiriöt olivat yleisiä, mutta saimme onneksi hankittua hyvin raaka-aineita, koska menimme saman tien vahvaan kriisijohtamiseen. Siinä näkyi taas perheyrityksen ketteryys, kun pystyimme lisäämään nopeasti työntekijöiden määrää ja nostamaan varmuusvarastotasoa.”
Haastattelu on julkaistu Perhe&Yritys -lehdessä 1/2024
Toimitusjohtaja Hanna Ristola: ”Perheyrityksen etuihin kuuluu ketteryys ja samalla kuitenkin pitkäjänteisyys, kun ei mennä nopeiden voittojen perässä. Perheyrittäjyys näkyy voimakkaasti myös henkilöstöpolitiikassa ja yrityksen matalassa hierarkiassa.”
Premixin toimitusjohtaja Hanna Ristola on neljännen polven perheyrittäjä. Hänen isoisänsä isä Antti Kiikka perusti vuonna 1920 Tienhaaran Sikuritehdas Oy:n Viipuriin. Pian sen jälkeen syntyi Rakennusyhtiö Pyramid, joka menetti Viipuriin rakentamansa kivitalot ja lähes kaiken omaisuutensa talvi- ja jatkosodassa. Sotien jälkeen suvun haltuun siirtyi nykyinen maalitehdas Teknos, josta Hanna Ristolan isä, nimeltään myös Antti Kiikka, lähti vuonna 1980 perustamaan Premixiä.
Omistus: Osake-enemmistö Hanna Ristolalla ja hänen veljellään Tuomas Kiikalla, minkä lisäksi mukana pienillä osuuksilla molempien lapset, joita on yhteensä neljä.
Liikevaihto: 35,3 miljoonaa euroa vuonna 2023
Työllistää: noin sata työntekijää Suomessa sekä muutamia työntekijöitä Kiinassa ja Yhdysvalloissa
Pääpaikka: Nurmijärvi. Lisäksi yritykselle valmistuu vuonna 2025 tehdas Pohjois-Carolinaan Yhdysvaltoihin.
Premix valittiin vuonna 2022 vuoden perheyritykseksi EY Entrepreneur Of The Year -kilpailussa.
