Uutishuone / Uutiset

Elinkeinoelämän järjestöt: Suomalaisten sote-palveluita parannettava

Kirjoittanut Johanna Vesikallio Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Perheyritysten liitto

Julkaistu 27.05.2019

Hallitusneuvotteluissa on päätetty siirtää sote-palveluiden järjestämisvastuu kunnilta perustettaville sote-maakunnille. Tämän linjauksen tueksi tarvitaan vielä päätöksiä sote-palveluiden saatavuuden parantamisesta ja tuottamisen kehittämisestä. Tämän vuoksi elinkeinoelämän järjestöt (EK, K3, PL ja SY) yhdessä esittävät potilaiden aseman turvaavaa hoitotakuuta, subjektiivista oikeutta palveluseteliin, järjestäjän ja tuottajan eriyttämistä, läpinäkyvyyttä palveluiden tuottamiskustannuksiin sekä julkisesti omistettujen palveluiden keskittämistä vain yhdelle tasolle.

Sote-palveluiden saatavuuden ja tason suhteen suomalaiset ovat keskenään erittäin epätasa-arvoisessa asemassa. Hoitojonojen pituus vaihtelee rajusti niin perusterveydenhuollossa kuin myös erikoissairaanhoidossa. Esimerkiksi leikkausjonojen pituudet sairaanhoitopiirin välillä vaihtelevat suuresti. Jopa saman kunnan eri terveyskeskusten välillä on hoidon saatavuudessa suuria eroja.

Epäkohtien poistamiseksi ja suomalaisten yhdenvertaisuuden lisäämiseksi on hoitotakuuta parannettava. Lakisääteisiä hoitoon pääsyn enimmäisaikoja on lyhennettävä. Näiden toteutumisesta jatkossa vastaavat sote-maakunnat.

Jotta hoidon oikea-aikainen saatavuus voidaan turvata, on sote-maakunnan oman tuotannon lisäksi hyödynnettävä myös yksityistä palvelutuotantoa. Parhaiten tämä onnistuu maakunnan myöntämän palvelu- tai asiakassetelin sekä henkilökohtaisen budjetin avulla. Näin turvataan palveluiden riittävyys ja laatu sekä saadaan hoitoaikoja lyhennettyä. Palveluseteli ja henkilökohtainen budjetti parantavat myös potilaan oikeutta valita palvelun tuottaja.

Tutkimusten (THL) mukaan erot kuntien sote-palveluiden kustannuksissa vaihtelevat suuresti. Erot eivät selity palveluiden laadulla tai väestön sairastavuuden alueellisilla eroilla. Erot johtuvat tavassa tuottaa palveluita. Vertailtavuuden parantamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi on palvelujen tuottamisen kustannukset laskettava nykyistä läpinäkyvämmin valtakunnallisen mallin mukaisesti ja julkistettava.

Järjestämisvastuun siirtyessä sote-maakunnille siirtyy niille myös kuntien ja kuntayhtymien tuottamat sote-palvelut. Julkisuudessa kerrotun mukaan tästä pääsäännöstä saatetaan tehdä poikkeuksia niin, että kunnat ja kuntayhtymätkin voisivat maakuntien lisäksi tuottaa sote-palveluita. Tätä virhettä ei pidä tehdä. Se aiheuttaa sekavuutta ja johtaa varmuudella tehottomuuteen ja kasvaviin kustannuksiin, kun julkisen sektorin eri tahot tuottavat samaa palvelua. Kun kerran palveluiden järjestäminen siirretään sote-maakunnalle, on näille siirrettävä myös julkisesti tuotettavat sote-palvelut.

Uuden hallintoportaan luominen kuntien ja valtion välille ei saa johtaa kokonaisverotuksen kiristymiseen.

 Auli Hänninen, Perheyritysten liitto

Ilkka Oksala, Elinkeinoelämän keskusliitto

Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari

Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät

 

Asiasanat
Vaikuta
Tilaa uutiskirjeemme tästä