Uutishuone / Uutiset

Perheyrityksiä tarvitaan koronakriisin jälkeenkin

Kirjoittanut Johanna Vesikallio Perheyritysten liitto

Julkaistu 06.05.2020

Hanna Kuusela ja Sonja Finér kirjoittivat HS:n Vieraskynä -palstalla 1.5.2020, että suurituloisempien pitäisi kantaa koronavirusepidemian aiheuttamaa verotaakkaa maksukykynsä mukaisesti. Kirjoituksessa keskitytään listaamattomista yhtiöistä nostettuihin osinkoihin ja kirjoittajien mielestä niiden liian kevyeen verotukseen.
Me perheyrityksissä uskomme edelleen Suomeen koronakriisin keskelläkin. Olemme sitoutuneita rakentamaan parempaa Suomea sukupolvelta toiselle. Työllistämme ihmisiä, luomme innovaatioita ja haluamme investoida Suomeen. Rakennamme kaikki yhdessä suomalaisten hyvinvointia, kun varmistamme kriisin aikana ja sen jälkeen, että työllistävän yrityksen omistaminen Suomessa on mahdollista ja kannattavaa.

Kuusela ja Finér esittelevät kirjoituksessaan verovapaiden osinkojen määriä ja esittävät, että Suomen talous nousee koronakriisistä, kun pääsemme eroon verovapaista osingoista. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä osinkoverotus on Suomessa monimutkainen kokonaisuus. Lainsäädännössä osa saaduista osinkotuloista on määrätty veronalaiseksi ja osa verovapaaksi. Osingonsaaja maksaa kuitenkin aina veroa saamistaan osingoista, niiden kokonaisveroaste on aina vähintään 26 prosenttia.

Vuonna 2018 Suomessa kertyi pääomatuloja kaikkiaan noin 13,3 miljardia euroa. Osingot ovat yksi pääomatulojen laji. Tämän lisäksi pääomatuloja ovat esimerkiksi korkotulot, vuokratulot, luovutusvoittotulot ja puunmyyntitulot. Pääomatuloja verotetaan Suomessa progressiivisesti. Pääomaverokanta on 30 prosenttia ja verotettavan pääomatulon 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 prosenttia. Eri pääomatuloista saa verotuksessa tulolajista riippuen tehdä erilaisia vähennyksiä. Siten nimelliset verokannat eivät kerro lopullista kuvaa pääomatulojen kokonaisverorasituksesta.

Luonnollisen henkilön saamien osinkojen verotus on meillä erilainen sen mukaan, onko osingot saatu pörssiyhtiöstä vai listaamattomasta yhtiöstä. Pörssiyhtiöstä saatu osinko on 85 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Näin pörssiosingosta menevän veron määrä on joko 25,5 tai 28,9 prosenttia, jolloin osingon kokonaisveroaste yhteisövero huomioiden on 40,4 tai 43,1 prosenttia.

Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verotus on huomattavasti monimutkaisempaa kuin pörssiyhtiöstä saadun osingon. Ennen osingon maksamista yritys on aina jo maksanut tuloksestaan 20 prosentin yhteisöveron aivan kuten pörssiyhtiökin. Tämän jälkeen osingonsaajaa verotetaan saadusta osingosta, jonka verokohtelu määräytyy mm. yhtiön osakkeille lasketun matemaattisen arvon perusteella. Lainsäädännössä osa saaduista osinkotuloista on määrätty veronalaiseksi ja osa verovapaaksi. Osa osingosta voi olla veronalaista pääomatuloa ja osa ansiotuloa. Listaamattoman yrityksen osinkojen kokonaisverorasite (yritys + omistaja) on kuitenkin aina vähintään 26 prosenttia ja se nousee jopa 43 prosenttiin. Onkin harhaanjohtavaa puhua, että omistajat saavat verovapaita osinkoja, kun kokonaisveroaste on aina vähintään tuo 26 prosenttia.

Listaamattoman yrityksen osinkoverotus on monimutkainen, suomalainen kokonaisuus, johon on rakennettu erilaisia euromääräisiä rajoja yrityksen nettovarallisuuteen ja saatuun osingon määrään liittyen. Nämä rajat ohjaavat pahimmillaan yritysten päätöksentekoa, jolloin päätöksiä ei välttämättä tehdä yritystoiminnan näkökulmasta parhaalla tavalla.

Osinko on saajalleen oman pääoman tuottoa samalla tavalla kuin korko on lainapääoman tuottoa. Suuret oman pääoman erät listaamattomissa yhtiöissä johtavat tänä päivänä korkeaan kokonaisveroasteeseen, kun osinkojen kokonaisvero nousee yli 43 prosentin. Kun osinkojen kokonaisvero nousee yli 34 prosentin, joka on muiden pääomatulojen korkein verorasitus, passiivisen pääoman kokonaisveroaste on alempi kuin yrityspääoman veroaste. Toisin siis, mitä julkisuudessa esitetään, yritysvarallisuuden omistajat joutuvat maksamaan osingoista veroja enemmän kuin passiivisen pääoman omistajat saamistaan pääomatuloista.

Osinkoverojärjestelmämme kaipaakin yksinkertaistamista, mutta järjestelmän pitää jatkossakin kannustaa suomalaisia omistamaan yrityksiä, jotka investoivat Suomeen ja työllistävät Suomessa. Vain näin me voimme pelastaa hyvinvointiyhteiskuntamme. Meidän pitää tavoitella erilaisten pääomatulojen neutraalia verokohtelua. Tämä tarkoittaa sitä, että erilaisten pääomatulojen kokonaisveroaste on sama. Näin varmistamme sen, että suomalaisia pääomia ohjautuisi toimintaan, jossa luodaan työpaikkoja ja investointeja. Tarvitsemme pääomia aktiiviseen ja työllistävään yritystoimintaan. Perheyritysten liitto onkin ehdottanut vuonna 2019 osinkoverouudistusta, joka yhtenäistäisi pörssiyhtiöiden ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen.

Me tarvitsemme kriisistä nousemiseen paljon perheyrityksiä, jotka harjoittavat kestävää ja vastuullista liiketoimintaa ja tuovat työtä Suomeen niin kriisin aikana kuin sen jälkeen. Perheyritykset ovat kriisissäkin sitkeitä, niillä on pitkältä ajalta kertynyttä pääomaa, jolla voidaan selvitä huonoista tuloksista myös akuutin kriisin jälkeen. Oma pääoma on yrityksen kantokyvyn tae ja kaiken muun rahoituksen edellytys. Osinkoja maksetaan perheyritysten omistajille investointien tuotosta, riskinotosta ja kun kaikki muu, kuten palkat ja yrityksen tulovero, on jo maksettu ensin. Voimme nousta tästä julkisen talouden syvästä montusta, jonka rakenteelliset ongelmamme ja koronapysähdys aiheuttavat vain, jos kannustamme suomalaisia investoimaan suomalaiseen yritystoimintaan, talouskasvuun ja työpaikkoihin – emme kiristämällä verotusta.

 

Päivi Leiwo                                                                      Auli Hänninen

Hallituksen puheenjohtaja, Oilon Oy                                

Toimitusjohtaja, Perheyritysten liitto ry

Hallituksen jäsen, Perheyritysten liitto ry                         

Asiasanat
Tilaa uutiskirjeemme tästä