Perheyritysten liiton eduskuntavaalitavoitteet: Suomi tarvitsee talouskasvua, yrittäjiä ja omistajia

Perheyritysten liitto tavoittelee seuraavia asioita tulevalla vaalikaudella:

1)     Työllisyysaste on nostettava ensi vaalikaudella vähintään 75 prosenttiin. Suomessa vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että haluamme asua hyvinvoivassa yhteiskunnassa, jossa pidetään huolta myös heikommassa asemassa olevista ihmisistä. Suomalaisten etuudet ja palvelut rahoitetaan veroilla; verojen korottamisen tie on kuitenkin Suomessa kuljettu loppuun. Tarvitsemme Suomeen lisää työtä ja talouskasvua, joista meidän kaikkien tarvitsemat verotulot kertyvät. Suomi tarvitsee kestävää talouskasvua, ja se voi syntyä vain yritysten avulla: työllisyysasteen nousu vaikuttaa suoraan verotulojen kasvuun.2)     Osinkoverotukseen pitää tehdä kokonaisuudistus. Verotuksen pitää tukea yrityksen jatkuvuutta ja uudistumista. Osinkoverotuksen pitää siten olla neutraali eri toimialojen, oman ja vieraan pääoman sekä listatun ja listaamattoman yrityksen välillä.

3)     Verotukseen pitää saada parlamentaarisesti valmisteltu, yli vaalikausien ulottuva vero-ohjelma. Verotuksen pitää tukea yritystoiminnan jatkuvuutta ja uudistumista. Selvä näkemys verotuksen suunnasta helpottaa esimerkiksi investointipäätösten tekemistä. Veropolitiikan tulee olla pitkällä aikavälillä ennustettavaa ja johdonmukaista. Yli vaalikausien ulottuva vero-ohjelma helpottaa yrityksen kehittämistä ja uudistamista

4)     Perintövero pitää korvata luovutusvoittoverolla. Perintö- ja lahjaverossa pitää pitkällä tähtäimellä siirtyä esimerkiksi Ruotsin mallin mukaiseen luovutusvoittoveroon. Verot maksetaan silloin, kun on maksukykyä. Nykyisin perintöveron maksamiseksi pitää irrottaa varoja tai yritys jopa myydä. Lyhyellä tähtäimellä verotuksen pitää palata vuoden 2011 tasolle.

5)     Seuraavaan hallitusohjelmaan on saatava laaja-alainen ohjelma kotimaisen omistajuuden edistämiseksi Suomessa. Suomi tarvitsee omistajia, jotka investoivat Suomeen. Ei ole Suomen etu, jos iso osa työtä ja hyvinvointia luovista yrityksistä siirtyvät ulkomaille. Kotimainen omistaja on usein pitkäjänteisempi ja katsoo myös Suomen etua investointipäätöksiä tehdessään. Tämä puolestaan synnyttää uutta työtä. Omistajuuden edistämisohjelma on toteutettava ensi vaalikaudella, jotta kotimainen omistajuus vahvistuu.

6)     Työntekijöiden osaaminen on varmistettava koko työuran ajan. Ammattiosaajien saamisen varmistamiseksi oppisopimusjärjestelmää pitää kehittää. Korkeakoulutukseen pitää olla omat väylät perustutkintoa suorittaville nuorille ja työssä oleville osaamisen päivittämiseen. Yritykset kantavat oman osansa työntekijöiden kouluttamisesta, mutta yhteiskunnalla pitää olla keskeinen rooli koulutuksen järjestämisessä, eikä yksilön omaa vastuuta osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä voi myöskään unohtaa.

7)     Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta on luovuttava ja lupaprosesseja on nopeutettava. Ulkomaalaisten työllistymistä on helpotettava luopumalla tarveharkinnasta ja lyhentämällä työlupaprosesseihin menevää aikaa.

8)     Työrauhalainsäädäntöä on uudistettava siten, että työrauha suomalaisilla työpaikoilla vahvistuu. Tämä edellyttää: laittomista lakoista määrättävien sakkojen korottamista, selkeästi suhteettomien tukilakkojen kieltämistä ja poliittisten lakkojen oikeuden rajaamista vastaavasti kuin muissa Pohjoismaissa.

9)      Yrittämiseen liittyvän poliittisen päätöksenteon pitää keskittyä työnantajayritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Yrittäjyys on suositumpaa kuin koskaan ja me haluamme lisää ihmisiä yrittäjiksi. Suomi tarvitsee työllistäviä yrityksiä, jotta meillä on hyvinvoiva yhteiskunta huomennakin. Uusista työpaikoista merkittävä osa on viimeisen vuosikymmenen aikana syntynyt pk-yrityksiin. Samaan aikaan työllistäviä yrittäjiä on yhä vähemmän, ja enää joka kolmas yritys työllistää yrittäjän lisäksi jonkun muun henkilön. Suomi tarvitsee uudistuksia, jotka kannustavat yrittäjiä investoimaan, työllistämään ja kansainvälistymään.

10)  Paikallinen sopiminen on laajennettava kaikkiin yrityksiin, myös työnantajajärjestöihin kuulumattomiin. Paikallinen sopiminen edistää työmarkkinoiden joustavuutta. Olosuhteet ja tavoitteet ovat työpaikoilla erilaisia, ja parhaaseen tulokseen voidaankin päästä silloin, kun työnantaja ja työntekijä voivat suoraan sopia esimerkiksi palkkauksesta ja työaikajärjestelyistä keskenään.

Lisätietoja:

Auli Hänninen, toimitusjohtaja, Perheyritysten liitto, 0400 415 230, auli.hanninen@perheyritys.f

Johanna Vesikallio, viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Perheyritysten liitto, 040 722 4092, johanna.vesikallio@perheyritys.fi

Perheyritysten liitto on noin 450 suomalaisen perheyrityksen ja kasvollisten kotimaisten omistajien vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Rakennamme kestävää suomalaista omistajuutta ja luomme hyvän omistamisen käytännöt, joiden avulla perheyritykset uudistuvat Suomen eduksi. Omistajalla on väliä!