Perinnöksi saatua yritystä pitäisi verottaa vasta, kun se myydään
Sosiaalidemokraattinen ajatushautomo Kalevi Sorsa -säätiö on ottanut hampaisiinsa Petteri Orpon hallituksen aikomuksen selvittää perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla.
Hallitusohjelman kirjaus on otettu ilolla vastaan suomalaisissa perheyrityksissä. Luovutusvoittoveroon siirtyminen olisi fiksu tapa vahvistaa suomalaisten kotimaisen omistamisen ja Suomeen sitoutuneiden yritysten asemaa pitkällä aikavälillä.
Perintöverojen maksajaksi päätyvät kaikki, joiden perittävän omaisuuden arvo ylittää 20.000 euroa. Merkitystä ei ole sillä, onko perintö muutettavissa rahaksi tai ei. Perintövero on progressiivinen. Siksi suurimmat perintöverot maksetaan usein yritysvarallisuuden perimisestä, jolle verottaja arvioi käyvän arvon.
Tämä on erityisen totta, kun perittävänä on perheyritys. Perheyritys voi olla hyvinkin arvokas ja maksettavaksi tulevat perintöverot merkittävät. Se ei kuitenkaan tarkoita, että perijällä olisi käytössään rahavaroja perintöveron maksamiseksi.
Vähemmistöosuus peritystä yrityksestä ei ole helposti myytävissä eikä yrityksestä ole aina riittävää määrää osinkoja nostettavissa verojen maksamiseksi.
Onneksi merkittävä osa yritysten perijöistä saa perintöverosta huojennusta ja maksuaikaa, mutta eivät suinkaan kaikki. Maksuajan antaminen helpottaisi huojennuksen ulkopuolelle jääviä yrittäjiä, kuten se helpottaisi kaikkia, jotka perivät omaisuutta, jota ei voi tai saa myydä.
Yrityksen omistaminen ei lisää perijän käytössä olevia rahavaroja. Voidakseen maksaa perintöverot yritysperijä tyypillisesti tulouttaa veroihin tarvittavat varat yrityksestä osinkoina. Tähän tarkoitukseen maksetut osingot ovat pois yrityksen kehittämiseen käytettävistä varoista. Se heikentää suomalaisten yritysten keskipitkän ja pitkän aikavälin kilpailukykyä verrattuna naapurimaihimme Ruotsiin, Norjaan ja Viroon, joissa perintöveroa ei ole. Tähän Suomella ei ole varaa.
Ruotsi on perintöveron poistamisella huolehtinut osaltaan siitä, että yritykset investoivat Ruotsiin ja yritysten omistajat maksavat veronsa Ruotsiin. Osittain tämän ansioista ruotsalaiset ovat myös vaurastuneet suomalaisia enemmän. Hyvinvoiva yrityssektori innovoi, investoi, työllistää ja maksaa veroja. Tämä hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Yksi esimerkki huojennuksen ulkopuolelle jäävistä on teknologiayhtiö Vaisala, jonka hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio kommentoi kesäkuussa Kauppalehdelle:
”Isänmaallisuus ja ajatus tehdä hyvää yhteiskunnalle on toistaiseksi mennyt veropakolaisuuden yli, mutta kyllähän se on ihan relevantti kilpailutilanne. Jos haluamme pitää kontrollin yrityksestä, voi tulla tilanne, että yritys voi jatkaa Suomessa, mutta omistajat eivät.”
Perheyritysten liitto kannattaa ja ajaa perintö- ja lahjaverosta luopumista ja sen korvaamista myyntivoittoverolla. On merkittävästi kivuttomampaa maksaa veroja silloin, kun siihen on varoja, eli silloin, kun myy perimäänsä omaisuutta.
Kalevi Sorsa säätiö on onneksi ymmärtänyt osan perintöveron maksamiseen liittyvistä haasteista. Perintövero tulee maksettavaksi noin puolen vuoden kuluttua perunkirjoituksesta, vaikka peritty omaisuus ei olisi realisoitavissa, eikä varoja perintöveron maksamiseen kuolinpesässä ole ollut. Hallituksen ehdotus perintöverolle myönnettävästä kymmenen vuoden maksuajasta saa Kalevi Sorsa -säätiöstäkin ymmärrystä. Onhan perintöveroja jo toistakymmentä miljoonaa ulosotossa perijän maksuvaikeuksien takia.
Jos perintö- ja lahjaverosta ei luovuta tulevalla hallituskaudella, veron maksua pitää kohtuullistaa siten, että kaikille perintöveroille annetaan kymmenen vuoden maksuaika. Se olisi omiaan ratkaisemaan tilanteita, jossa perintö- ja lahjaveron lyhyt maksuaika johtaa perillisen maksuvaikeuksiin.
