PL:n eduskuntavaalitavoitteita: Työnantajayritysten toimintaedellytyksiä on parannettava
Yrittämiseen liittyvän poliittisen päätöksenteon pitää keskittyä työnantajayritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Yrittäjyys on suositumpaa kuin koskaan ja me haluamme lisää ihmisiä yrittäjiksi. Suomi tarvitsee työllistäviä yrityksiä, jotta meillä on hyvinvoiva yhteiskunta huomennakin.
Uusista työpaikoista merkittävä osa on viimeisen vuosikymmenen aikana syntynyt pk-yrityksiin. Samaan aikaan työllistäviä yrittäjiä on yhä vähemmän, ja enää joka kolmas yritys työllistää yrittäjän lisäksi jonkun muun henkilön. Suomi tarvitsee uudistuksia, jotka kannustavat yrittäjiä investoimaan, työllistämään ja kansainvälistymään.
Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin, 2000-luvulla suurin osa työpaikoista on syntynyt 10–250 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Tarvitsemme lisää työllistäviä yrityksiä, mutta suunta on päinvastainen, vuonna 2017 Suomessa oli tilastokeskuksen mukaan noin 171 000 yksinyrittäjää ja 88 000 työnantajayritystä, eli vain joka kolmas yritys työllistää yrittäjän lisäksi jonkun muun henkilön.
Työnantajayrityksistä noin 65 000 on alle 10 henkilöä työllistäviä. Suomi tarvitsee tulevalla vaalikaudella uudistuksia, jotka kannustavat yrittäjiä investoimaan, työllistämään ja kansainvälistymään.
Toimivat työmarkkinat
Työlainsäädäntö on pääosin pakottavaa oikeutta ja sen lähtökohtana on työntekijän, eli työsuhteessa heikommassa asemassa olevan osapuolen, suojelu. Työelämä on kuitenkin kehittynyt pitkälle 1900-luvun alusta, ja työntekijöiden hyvinvointi on noussut merkittäväksi kilpailueduksi työpaikoilla.
Menestyvät yritykset ovat hyviä työnantajia, ne huolehtivat työntekijöistään ja asioista keskustellaan työpaikalla yhdessä. Lainsäädäntö lähtee kuitenkin edelleen pakottavana työntekijöiden suojelun periaatteesta, jolloin osapuolet eivät voi edes yhdessä sopia lainsäädännöstä poikkeavasti.
Työlainsäädäntö ohjaa kuitenkin merkittävästi työmarkkinoita ja sillä on merkittävä vaikutus niin työvoiman tarjontaan kuin kysyntäänkin. Toimivat työmarkkinat kannustavat työllistämään sekä tukevat kasvua ja kilpailukykyä. Ne tunnistavat yritysten ja työntekijöiden erilaiset tarpeet ja jättävät tilaa työpaikkakohtaisille yhdessä sovituille ratkaisuille. Toimivat työmarkkinat myös ehkäisevät syrjäytymistä sekä mahdollistavat korkean työllisyysasteen ja matalan rakennetyöttömyyden. Työelämän lainsäädäntöä on kehitettävä niin, että työllistäminen helpottuu ja työllisyysaste nousee.
Yritysten jatkuvuuden turvaaminen
Perintö- ja lahjaveroasteikkojen kiristykset, joita on tehty vuodesta 2011 lähtien, ovat painottuneet veroasteikkojen yläpäähän. Tämä on johtanut siihen, että yritysten sukupolvenvaihdoksista seuraavat verokustannukset ovat kasvaneet. Verokustannus heikentää merkittävästi yritystoiminnan jatkajan toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia työllistää.
Perintö- ja lahjaverosta pitääkin siirtyä esimerkiksi Ruotsin mallin mukaiseen luovutusvoittoveroon, jolloin verot maksetaan silloin, kun on maksukykyä. Nykyisin perintöveron maksamiseksi yrityksen liiketoiminnasta pitää irrottaa varoja tai se pitää jopa myydä. Ennen kokonaisuudistusta pitää nopeasti palata vuoden 2011 veroprosenttien tasolle.
Perheyrityksen ja sen kehittämisen kannalta nykyinen sukupolvenvaihdoksen verotus ei ole yhdenvertaista verrattuna muulla tavoin omistettuihin yrityksiin. Esimerkiksi osuuskuntiin tai laajasti omistettuihin pörssiyhtiöihin ei kohdistu sukupolvenvaihdoksen verotusta. Ne toimivat kuitenkin usein kilpailutilanteessa perheyritysten kanssa ja saavat näin verotuksellista kilpailuetua omistusmuotonsa kautta.
Verotukseen pitää ensi vaalikaudella saada parlamentaarisesti valmisteltu, yli vaalikausien ulottuva vero-ohjelma. Selvä näkemys verotuksen suunnasta helpottaa esimerkiksi investointipäätösten tekemistä. Veropolitiikan tulee olla pitkällä aikavälillä ennustettavaa ja johdonmukaista. Yli vaalikausien ulottuva vero-ohjelma helpottaa yrityksen kehittämistä ja uudistamista.
Vaikuta Omistajuus
