Blogi: Hallitusohjelmassa on paljon hyvää, mutta onko perusta kestävä?

Suomi sai maanantaina uuden hallitusohjelman. Perheyritysten näkökulmasta hallitusohjelmaan voi tässä vaiheessa olla suhteellisen tyytyväinen, esimerkiksi pelättyjä omistamisen veronkorotuksia ei tullut. Meidän osinko- ja perintöverotukseen liittyvät uudistusehdotuksemme eivät ottaneet tuulta alleen, mutta toisaalta myöskään SAK:n yrittämisen ja omistamisen verotukseen ehdottamat merkittävät kiristykset eivät toteutuneet. Pidemmällä tähtäimellä meidän on kuitenkin uskallettava tukea yrittämistä ja omistamista, vain sitä kautta meille syntyy työpaikkoja ja verotuloja.

Kun katsomme tarkemmin, miten meille tärkeät teemat löytyvät hallitusohjelmasta, löytyy ohjelmasta hyvää ja hiukan vähemmän hyvää.

Työllisyysastetavoite on ollut ennen ja jälkeen vaalien kaikille hyvin yhteinen, työllisyysaste on vaalikauden aikana nostettava 75 prosenttiin. Tämä on hallitusohjelman perusta ja se tarkoittaa 60 000 uutta työllistä VM:n peruslaskelman päälle. Erinomainen tavoite, mutta ensimmäisen budjettiriihen aikaan odotamme konkreettisia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Jos toimenpiteisiin ei ryhdytä tehokkaasti, murenee koko hallitusohjelman perusta.

Iso kiitoksen ansaitseva kirjaus hallitusohjelmassa on kotimaisen omistamisen ohjelma, joka tulevalla vaalikaudella laaditaan. Kotimaisen omistamisen vahvistaminen on asia, joka kantaa Suomen ja suomalaisten hyväksi. Haluamme osaltamme olla mukana tekemässä Suomelle ohjelmaa, josta me kaikki hyödymme.

Osaamisen varmistaminen koko työuran ajan on ollut meille tärkeä teema, joka myös löytyy hallitusohjelmasta. Mainintoja löytyy muuttuvan työelämän tarpeista lähtevästä osaamisen päivittämisestä, nousevasta koulutustasosta ja kansainvälisestä huippuosaamisesta. Työntekijän osaamisen varmistamisessa pitää muistaa myös henkilön oma vastuu osaamisestaan. Yhteiskunta luo puitteet ja työnantajat kantavat oman merkittävän vastuun, mutta jokaisella meillä on kuitenkin lopullinen vastuu siitä, että osaamisemme pysyy työelämän muutoksessa mukana.

Joissakin asioissa suunta on oikea, mutta vauhti turhan hidas. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta pitäisi luopua. Tämä ei hallitusohjelman mukaan toteudu, mutta ohjelmasta löytyy kirjaus työperäisen maahanmuuton vahvistamisesta ja maassa olevien ulkomaalaisten osaamisen vahvistamisesta ja työllisyysasteen nostamisesta.

Paikallinen sopiminen pitäisi ulottaa kaikkiin yrityksiin. Tämä ei näyttäisi tällä vaalikaudella toteutuvan, vaikka paikallista sopimista ohjelman mukaan lisätään. Tosin yleissitovat työehtosopimukset ovat osa työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmää, joten tätä kauttakin on paikallista sopimista mahdollista laajentaa. Työnantajayritysten toimintaedellytyksiä halutaan parantaa, mutta ehkä vieläkin huomio on liikaan yksinyrittäjissä ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. Näitäkin tarvitaan, mutta tarvitsemme yritystemme kasvua 10 ja 50 työntekijän jälkeenkin.

Muutakin olisimme odottaneet, etenkin työrauhalainsäädäntö kaipaa uudistamista. Myös työttömyysturvan ja perhevapaiden uudistamisessa pitäisi ottaa vahvempi työllisyysnäkökulma.

Toivotan mitä parhainta menestystä uudelle hallitukselle, meillä kaikilla on varmasti paremmin asiat, jos hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta toteutuu.

Meidänkin työmme jatkuu. Hallitusohjelman uusien menojen rahoittamisessa nojataan pitkälle työllisyyden kasvuun. Jos näin ei tapahdu, päätettyjä menoja pitää perua. Tästä on syytä siinä tilanteessa pitää kiinni!