Uutishuone / Ajankohtaista

PL otti kantaa Kauppalehdessä: Yhtiön listaus ei muuta osinkoja verovapaaksi

Kirjoittanut Auli Hänninen

Julkaistu 10.12.2018

Pitäisikö myös listayhtiöihin sijoittamista kannustaa, jolloin saisimme lisää pääomia yritystoimintaan, kysyy Auli Hänninen Perheyritysten liitosta.

Repo Median toimitusjohtaja Eljas Repo kirjoitti 3.12.2018 Kauppalehdessä, että on epäoikeudenmukaista, että listattujen pörssiosakkeiden omistajia verotetaan raskaammin kuin listaamattomien yhtiöiden. Repo kohdentaa kritiikin siihen, että yhtiön listautuessa etenkin pienomistajilla verotus kiristyy, kun taas suuremmalla omistajalla verotus jopa keventyy. Tätä Repo perustelee sillä, että osinko on saajalleen verovapaata, kun omistaja omistaa yli 10 prosenttia pörssilistatusta yhtiöstä.

Repo kuitenkin laittaa mutkia suoraksi kirjoittaessaan näin. Osinkotulo on verovapaata, kun omistaja on esimerkiksi osakeyhtiö tai yleishyödyllinen yhdistys tai säätiö. Sen sijaan yli 10 prosenttia omistava yksityishenkilö ei saa osinkoa verovapaasti, vaan maksaa siitä 25,5–28,9 prosentin pääomatuloveron. Yhtiön maksama vero huomioiden osingon kokonaisverorasitus on 40,4–43,1 prosenttia.

Repo kirjoittaa, että yhtiön listaaminen muuttaa osinkoverotusta niin, että yli 10 prosenttia omistavalle osinkotulo muuttuisi verovapaaksi. Näin ei ole, vaan osinkotulo on yhtiö- ja yhdistysomistajille verovapaa myös silloin, kun osingonmaksajana on listaamaton yhtiö. Listaaminen ei siis tilannetta muuta. Ja edelleen, verovapaus ei siis koske kummankaan yhtiön osalta yksityishenkilöä, riippumatta hänen omistuksensa suuruudesta.

Yli 10 prosenttia ­kohdeyhtiöstä omistavan osakeyhtiön saamien osinkojen verovapaus perustuu EU:n emo-tytäryhtiö-direktiiviin, jonka Suomi ja muut EU-maat ovat ratifioineet. Osingot on vapautettu verosta ketjuverotuksen välttämiseksi, jolloin yritystoiminnan tulon verotus ei kertaudu moniportaisissa liiketoiminnallisesti perustelluissa yritysrakenteissa.

Mutta palataan kirjoituksen alkuun, eli listayhtiön ja listaamattoman yhtiön erilaiseen osinkoverotukseen. Listaamattoman yhtiön alhaisempi osinkoverotus verrattuna listayhtiöön pohjaa siihen, että yrittäjäriski pitää huomioida myös verotuksessa. Osakkeiden likviditeetti on erilainen, kun listayhtiön osakkeita omistava voi halutessaan myydä haluamansa määrän silmänräpäyksessä, kun taas listaamattoman yrityksen yksittäisille osakkeille useimmiten ei ole markkinaa.

Pääomaköyhässä Suomessa olisi tärkeää, ettei verotus ohjaisi siirtämään pääomia pois yritystoiminnasta kohteisiin, jotka ovat kevyemmin verotettuja. Listaamattoman ­yhtiön omistaja tarkastelee yrityksen ja omistajan kokonaisverotusta, kun hän vertaa veron tasoa esimerkiksi kiinteistösijoituksiin. Suomen talouden ja työllisyyden näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää, että verotus kannustaa sijoittamaan etenkin yrityksiin, jotka investoivat ja työllistävät.

Tässä kohtaa voidaankin pohtia, pitäisikö myös listayhtiöihin sijoittamista kannustaa, jolloin saisimme lisää pääomia yritystoimintaan. Mahdollinen muutos tulisi toteuttaa niin, että listayhtiöiden osingon kokonaisverotus saatetaan samalle tasolle kuin muiden pääomatulojen verotus.

Asiasanat
Vaikuta Omistajuus Verotus