Presidenttipaneelissa painotettiin yksituumaisuutta ja varoitettiin Venäjän uhasta
Perheyritysten liiton presidenttipaneelissa kärkiehdokkaille tarjottiin mahdollisuutta tehdä edes pientä pesäeroa toisiinsa. Keskinäisen nokittelun sijaan Alexander Stubb, Olli Rehn ja Pekka Haavisto kuitenkin korostivat yksituumaisuuden merkitystä niin sisä- kuin ulkopolitiikassa.
Presidentinvaalien ensimmäiseen kierrokseen on aikaa parisen kuukautta ja ehdokkailla riittää tulevina viikkoina vientiä tilaisuudesta toiseen.
Perheyritysten liitto järjesti oman vaalipaneelinsa torstaina 16. marraskuuta ja ajoitus oli varsin hyvin kohdallaan. Vain hetkeä ennen tilaisuuden alkua saatiin näet tieto, että Suomi sulkee osan itärajan rajanylityspaikoista tulpatakseen Venäjältä tulevaa paperittomien turvapaikanhakijoiden virtaa.
Videostriimattua paneelia Fenniatalossa Pasilassa vetänyt Milttonin neuvonantaja ja ex-toimittaja Katri Makkonen kysyikin Pekka Haavistolta, Alexander Stubbilta ja Olli Rehniltä heti ensimmäiseksi, olisivatko he presidentteinä toimineet samoin.
Kolmikon vastaukset tulivat kuin yhdestä suusta.
”Oikea toimenpide ja oikeaan aikaan”, totesi kokoomuksen kandidaatti Stubb.
”Järkevä päätös tähän hetkeen. Lähipäivinä nähdään, muuttuvatko käytännöt Venäjän puolella”, arvioi vihreiden valitsijayhdistyksen ehdokkaana oleva Haavisto.
”Tässä oli kyse Venäjän hybridioperaatiosta, jossa piti toimia nopeasti. Siitä pisteet hallitukselle”, lisäsi keskustan ja kansalaisverkoston ehdokas Rehn.
Katri Makkonen juonsi Perheyritysten liiton presidentinvaalitentin, joka pidettiin Fennia-talossa. kuva: Roni Rekomaa
Kansalaisten kahtiajako iso huolenaihe
Kysymys presidentin tärkeimmistä tehtävistä toi vastauksiin jo pieniä sävy- ja painotuseroja. Perinteisen ulkopoliittisen päätöksenteon ohella presidentille soviteltiin myös arvojohtajan ja kansakunnan yhtenäistäjän roolia.
Viimeksi mainitulle on ehdokkaiden mielestä entistä enemmän tarvetta, sillä jatkossa uhkatekijät kumpuavat Venäjän ohella entistä enemmän myös rajojen sisäpuolelta.
”Ulkoapäin tulevia uhkia varten meillä on Nato ja EU, joten tämä puoli on kunnossa. Enemmän huolestuttaa suomalaisten sisäinen jakautuminen esimerkiksi oikeiston ja vasemmiston sekä maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Vastakkainasettelun sijaan meidän on pystyttävä puhaltamaan enemmän yhteen hiileen. Näin tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikassakin, jossa kyse on meidän olemassaolostamme”, Stubb totesi.
Pekka Haavisto oli samoilla linjoilla. Hän oli huolissaan etenkin nuorista, joiden tulevaisuudenuskolle ja -unelmille koronapandemia, Ukrainan sota ja niiden jatkeeksi tullut Gazan kriisi ovat olleet kova isku.
”Maailmasta on tullut nuorten silmissä levoton, synkkä ja pelottava paikka. Tämä haaste meidän pitää kohdata vaikkapa pyöreän pöydän keskustelujen kautta. Poliitikkojen on näytettävä mallia kansalaisyhteiskunnalle tavoista, joilla keskustelua voidaan käydä”, Haavisto totesi.
Olli Rehnin mielestä Suomen suurin uhka on jatkossakin Venäjä. Samalla hän oli harmissaan alati kärjekkäämmästä ja kansalaisia jakavasta keskustelusta, joka näkyy etenkin maahanmuutossa.
”On kollektiivinen epäonnistuminen, jos emme pysty kannustavaan, asialliseen ja toisia kunnioittavaan mielipiteiden vaihtoon. Ikääntyvä Suomi tarvitsee uusia osaajia ja maahanmuuttajien onnistuneesta kotouttamisesta on tehtävä meille voimavara. Lisäksi on puhuttava myös onnistumisista, ei vain ongelmista”, Rehn tähdensi.
Amerikka pysyy aina agendalla
Ehdokaskolmikko tuntui pysyvän tiukasti samalla latu-uralla myös Yhdysvaltojen suhteissa. Ne pidetään asiallisina, toimivina ja mahdollisimman tiiviinä, vaikka Donald Trump palaisikin valtaan.
Haaviston mukaan Yhdysvallat piti Trumpin edellisellä kaudella lopulta varsin hyvin kiinni kansainvälisistä – myös Natoon liittyvistä – sitoumuksistaan, vaikka presidentin puheista välittyi ajoittain tyystin toisenlainen kuva.
”Ilmastonmuutos oli toki asia, josta ei kannattanut Trumpin hallinnon kanssa puhua. Viimeaikaiset puheet Ukrainan avun lopettamisesta luovat epävarmuutta, mutta olisin silti edelleen optimisti”, Haavisto totesi.
Myös Stubbin mielestä Suomen presidentin on tultava toimeen Yhdysvaltain presidentin kanssa henkilöstä riippumatta. Toisaalta Suomikin on Nato-jäsenyyden myötä Yhdysvalloille entistä tärkeämpi ja kiinnostavampi maa.
”Jos seuraava presidentti on Trump, niin yrittäisin päästä juttuun heti ensi-istumalta. Ehkäpä kertoisin omista vaihto-oppilasvuosista ja silloisesta golf-harrastuksesta. Jos mentäisiin kierrokselle, niin luonnollisesti häviäisin”, Stubb vitsaili.
Olli Rehn korosti kilpakumppaniensa tavoin, että Yhdysvaltain presidentin kanssa on yksinkertaisesti pärjättävä, olipa tämä kuka tahansa. Samalla hän ennusti, että Trumpin mahdollisesti palatessa on virkamieskuntakin ottanut aiemmasta kaudesta opiksi.
”Oma veikkaukseni on, että ote valtionhallinnosta on entistäkin tiukempi”, Rehn ennusti.
Samalla lähti pieni heitto golf-taustastaan vihjaisseen Stubbin suuntaan.
”Minä sentään osun edelleen myös liikkuvaan palloon”, Rehn lohkaisi.
Ehdokkaat Rehn, Haavisto ja Stubb asettuivat yhteiskuvaan Perheyritysten liiton Minna Vanhala-Harmasen kanssa.
kuva: Roni Rekomaa
Silmät auki Kiinan ja Ahvenanmaan suuntaan
Aasian talousmahdiksi nousseen Kiinan osalta kolmikon näkemykset olivat niin ikään varsin yhteneväiset. Kiinan ja Yhdysvaltain johtajien tuore tapaaminen oli tervetullut signaali pahimman jään sulamisesta ja keskusteluyhteyden palaamisesta.
Liiallisen optimismiin ja sinisilmäisyyteen ei silti ole aihetta. Kiina-riippuvuutta on edelleen vähennettävä teknologiassa sekä muun muassa strategisesti tärkeiden metallien, mineraalien ja lääkeaineiden tuotannossa, ehdokkaat painottivat. Kaupallisessa yhteistyössä on toisaalta huomioitava myös ihmisoikeudet.
Paneelin päätteeksi kuultiin myös yleisökysymyksiä, joista ajankohtaisin koski Ahvenanmaalla sijaitsevaa Venäjän konsulaattia ja sen sulkemista. Alexander Stubbin mukaan asiasta julkaistu selvitys oli perusteellinen ja sen johtopäätökset oikeita. Sulkemispäätöstä vaikeuttavat myös Ahvenanmaata koskevat kansainväliset sopimukset. ”Ahvenanmaalaiset varmasti pärjäisivät ilman konsulaattia, mutta juuri nyt ei ole oikea hetki vaatia sen sulkemista”, Stubb totesi.
Myös Pekka Haaviston mukaan Suomi kunnioittaa tässä kohtaa kansainvälisiä sopimuksia. ”Tilanne toki muuttuu, jos konsulaatissa havaitaan esimerkiksi vakoilutoimintaa”, Haavisto huomautti. Olli Rehnin mukaan Ahvenanmaan demilitarisointi on ankkuroitu kansainvälisiin sopimuksiin. ”Asia on kuitenkin käytävä läpi siinä vaiheessa, kun Ruotsi on virallisesti liittynyt Natoon”, hän totesi.
Vaikuta
