Uutishuone / Uutiset

Suomi tarvitsee uskoa tulevaisuuteen – Perheyritysten liiton näkökulmat alkaviin budjettineuvotteluihin

Julkaistu 09.09.2020

Perheyritysten liitolla on noin 450 jäsenyritystä, jotka työllistävät noin 180 000 ihmistä. Perheyritysten omistajat ovat tyypillisesti Suomeen juurtuneita ja ajattelevat menestystä ja hyvinvointia pitkällä tähtäyksellä. Sanotaan, että perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta. Perheyritykset ovat yksi Suomen talouden tukijaloista. 

 

Perheyritysten liiton näkökulmat vuoden 2020 budjettineuvotteluihin.  
 
1. Verotusta ei pidä kiristää – kasvu luo meille lisää työpaikkoja 
 
Koronakriisistä selviämiseksi Suomen on oltava yrittäjille kannustavampi ja nykyistä kilpailukykyisempi kansainvälisesti verrattuna. Kriisistä syntyneen julkisen velan maksamiseksi tarvitsemme menestyviä yrittäjiä ja yksityisiä pääomia, jotka investoivat uuteen. 
 
Yrittämisen ja omistamisen verotusta ei saa kiristää.  
Miksi? Jos kiristämme verotusta nyt, viemme yrityksiltä ja omistajilta mahdollisuuden kehittää liiketoimintaa, investoida uuteen, ottaa riskejä ja luoda työpaikkoja. Työpaikat maksavat koronavelan. 
 
Pitkällä tähtäyksellä: Perintö- ja lahjavero tulee korvata luovutusvoittoverolla. 
Miksi? Näin nopeutamme investoinneille, työllisyydelle ja yritystoiminnan jatkuvuudelle tärkeitä omistaja- ja sukupolvenvaihdoksia. Kotimainen omistus turvaa suomalaista työtä ja osaamista. 
 

2. Vientiä pitää vahvistaa 

Suomen kaltaisen pienen markkinatalousmaan menestys on riippuvainen kansainvälisestä kaupasta. Vasta kun vienti lähtee kasvuun, talous alkaa toipua ja työllisyys kasvaa. Suomen viennistä suurin osa suuntautuu Eurooppaan.  

Siksi Suomen pitää puolustaa erityisesti EU:n sisämarkkinoita ja mahdollisimman vapaata kansainvälistä kauppaa. Hallituksen kansainvälisen kasvun ohjelma on tärkeässä roolissa, ja siellä pitää ottaa selkeästi kantaa, mihin toimiin tulee ryhtyä. 

Suomen elinkeinoelämä tarvitsee myös vahvaa valtiovallan ja yritysten yhteistyötä. Siten voimme nykyisessä vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa ja lisääntyvän protektionismin oloissa löytämään uusia toimialoja ja markkinoita suomalaiselle viennille. 
 

3. TKI-toiminnan osuus BKT:sta nostettava neljään prosenttiin 

Korona on osoittanut, että digitalisaatio on tulevaisuuden kasvun ehto. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan osuus BKT:sta nostettava neljään prosenttiin. EU:n elvytysrahasto mahdollistaa nyt merkittävän TKI-panostusten kasvattamisen. Myös verotuksen keinoin voidaan yrityksiä kannustaa nykyistä suurempiin TKI-investointeihin. 

EU:n elvytysrahastosta tulee rakentaa tehokas vipu, jolla voidaan tukea elinkeinoelämän uudistumista ja TKI-hyppyä Suomessa. Yrityksille pitää varmistaa pääsy julkisiin hankintoihin, mutta lisäksi tarvitaan suoraa vetoapua yritysten investoinneille. 
 
Koko toimintaympäristömme pitää kannustaa yrityksiä digitaalisiin innovaatioihin. Siksi tarvitsemme myös julkisen sektorin panostuksia digitalisaatioon.  

4. Koulutus ja osaaminen takaavat menestyksemme  
 
Suomi kasvaa ja uudistuu vain, jos pystymme tarjoamaan kansainvälisesti verrattuna korkealuokkaista koulutusta. Koulutusjärjestelmää on kehitettävä yhteistyössä koulutus- ja tutkimusinstituutioiden, opettajankoulutuksen ja elinkeinoelämän kanssa. 

Oppisopimuskoulutusta pitää lisätä ja laajentaa vahvemmin nuoriin, koska oppisopimuskoulutusta käyttävät nyt lähinnä aikuiset ja jo osaamista omaavat henkilöt. Oppisopimuksia syntyisi lisää, jos työnantajien kustannuksia alennettaisiin. Esimerkiksi palkkatukea voidaan käyttää palkkauskustannusten porrastamiseen Keskuskauppakamarin ehdottamalla tavalla. Jos työnantaja voisi käyttää palkkatukea kompensoimaan koulutettavan alhaista tuottavuutta, koulutettava voisi saada työehtosopimuksen mukaista palkkaa. 
 
Ensimmäistä tutkintoaan opiskelevien aloituspaikkoja pitää lisätä aloille, jotka tarvitsevat lisää työvoimaa. Paikkoja pitää lisätä vuosittain hallituskauden loppuun saakka. Näin voidaan purkaa koronapandemian aiheuttamaa opiskelijasumaa. Paikat pitää jakaa tasan ammatillisen ja korkea-asteen kesken. 

Oppivelvollisuuden pidentämisestä pitää luopua. Pidentämisen sijaan pitää keskittyä ratkaisemaan syrjäytymisen todellisia ongelmia. Peruskoulun on kyettävä takaamaan kaikille perustason osaaminen ja kouluihin on saatava myös perustason mielenterveyspalveluja. 
 

5. Joustavat ja kilpailukykyiset työmarkkinat 

Paikallista sopimista on vahvistettava siten, että kaikissa yrityksissä asioista voidaan sopia toisin. Työperusteista maahanmuuttoa pitää helpottaa esimerkiksi poistamalla saatavuusharkinta.  
 

6. Sosiaaliturvan pitää kannustaa työskentelyyn 

Sosiaaliturvaa pitää uudistaa niin, että työn vastaanottaminen on aina kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen.  Myös työttömyysturva pitää saada kannustavammaksi. Tuen taso on porrastettava työttömyyden keston perusteella. Tuen enimmäiskestoa pitää lyhentää. Ikääntyneiden työttömyysputki pitää lopettaa. Yleinen ansioturva pitää toteuttaa. 

Pitää toteuttaa perhevapaauudistus, joka vahvistaa tasa-arvoa ja parantaa työllisyyttä. 

 

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Auli Hänninen  
auli.hanninen@perheyritys.fi  
040 0415230 
 
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Raine Tiessalo 
raine.tiessalo@perheyritys.fi 
050 4355 898

Asiasanat
Tilaa uutiskirjeemme tästä