Yrittäjälegenda Jalo Paananen haluaa vauhtia kaupankäyntiin

”Ihmettelin, miten tämä tiesi jo mitalista, joka oli määrä julkistaa vasta iltapäivällä. Mutta kyseessä olikin sitten tämä toinen kunnianosoitus, josta oli kerrottu mediassa, mutta josta minulla ei ollut vielä mitään tietoa”, kertoo yllättynyt Paananen.

Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan komentajamerkki on varsin arvostettu kunniamerkki, joka myönnetään merkittävistä ansioista yhteiskunnan hyväksi.

Se annetaan vain harvoille ja valituille, sillä ainoastaan kaksi prosenttia tuhansista vuosittain jaettavista kunniamerkeistä on Suomen Valkoisen Ruusun tai Suomen Leijonan ritarikunnan suurristejä ja komentajamerkkejä.

Innostanut muita yrittämään

Päijät-Hämeen maakuntahallitus perusteli mitalin myöntämistä Paanaselle tämän pitkän ja laajamittaisen vaikuttamis- ja kehittämistyön johdosta. Paanasta kiitettiin siitä, että hän on omalla esimerkillään laittanut itsensä rohkeasti likoon ja innostanut muita yrittämään. Lisäksi hän on toiminut aktiivisesti työllisyyden ja osaamisen edistämiseksi maakunnassa.

Perusteluissa todetaan myös, että Paananen on aktiivisesti tuonut esille myynti- ja markkinointiosaamisen merkitystä ja korostanut toiminnassaan kansainvälisyyttä. Lisäksi hän on tehnyt arvokasta työtä monella sektorilla ja vaikuttanut pitkään alueen elinkeinoelämässä.

”Olen kai vähän jakomielitautinen siinä suhteessa, että olen ollut perustamassa elämäni aikana lähes kolmeakymmentä yritystä, joista neljää, viittä ulkomaille. Tuoteryhmiä on kymmenittäin”, Paananen kertoo.

Paanasen perhe tunnetaan erityisesti Peikko Groupista, joka on maailmanlaajuisesti toimiva rakennusmateriaaleihin keskittyvä perheyritys. Jalo Paananen perusti Teräspeikon Lahdessa vuonna 1965.

Tänä päivänä Peikko on keskittynyt betonirakenteiden kiinnitystekniikkaan, liittopalkkeihin ja tuulienergiaratkaisuihin. Konserniin kuuluu emoyrityksen lisäksi yli kolmekymmentä tytäryhtiötä. Tuotantoa on yli kymmenessä maassa ympäri maailmaa. Peikko Groupin liikevaihto oli viime vuonna 262 miljoonaa euroa.

Tekniikka kiinnostanut aina

Jalo Paananen syntyi vuonna 1939 Pylkönmäellä, joka on nykyisin osa Saarijärveä. Sieltä maalaispoika muutti opiskelemaan Lahteen. Kaksivuotisen kauppakoulun jälkeen hän jatkoi opintoja kauppaopistossa.

”Sain sitten Rautessa äärettömän hyvän konepajakoulutuksen, kun työskentelin siellä konepajassa varastokirjanpidossa ja tein yhteistyötä suunnitteluosaston, osto-osaston ja varaston kanssa”, Paananen kertoo.

”Se on ollut jollakin tavalla veressä, että olen aina ollut kiinnostunut tekniikasta. Opettelin myös tasopiirustusta, jotta osasin lukea koneiden kuvia ja piirustuksia. Oli sitten kone kuin kone, niin aika paljon tiesin niiden toimintaperiaatteista.”

”Silloin kun meillä oli oma konepaja, niin kyllä minä kävin väittelyitä suunnittelijoiden kanssa, jos ne aikoivat oikoa asioita sillä tavalla, että ei tuo nyt asiakkaalle väliä ole. Perehdyin huolella myös lujuuslaskelmiin.”

Jalo Paananen on lähtenyt liiketoiminnassaan pitkälle asiakkaan tarpeista. Niin on moni innovaatio saanut alkunsa. Hän on ollut avoin myös uudelle.

Suurlahjoitus LUT-yliopistolle

Tänä vuonna Jalo Paananen ja hänen vaimonsa Anja ovat lahjoittaneet Lappeenrannan-Lahden teknilliselle yliopistolle (LUT) viisi miljoonaa euroa, mikä on sen historian suurin yksityislahjoitus. Jo aiemmin, vuonna 2020, pariskunta lahjoitti samaiselle yliopistolle miljoona euroa, jolla se perusti myynnin professuurin. Tuorein lahjoitus on osoitettu myynnin ja markkinoinnin koulutukseen ja tutkimukseen.

”Kaikki tiedehän on hyväksi, mutta joku ala voi olla enemmän tulosta antavaa kuin toinen”, Paananen sanoo.

”Teimme aikoinaan ensimmäisen lahjoituksemme 1999 Kulttuurirahastolle, jossa meillä on oma nimikkorahasto”, kertoo Jalo Paananen.

Muoviyritys Eimon – joka teki Nokialle kännykänkuoria – myynnin jälkeen perhe on tehnyt lahjoituksia myös avustustyöhön ja tutkimukseen. Paananen ei halua kuitenkaan lähteä neuvomaan muita yrittäjiä. ”Lahjoitusten antaminen on jokaisen ihmisen ja yrityksen oma asia. Yritysten asia ei ole tehdä lahjoituksia. Yritysten tehtävä on viedä yritystoimintaa eteenpäin. Siinä onnistumista mitataan taloudellisella tuloksella, ja siihen tarvitaan kyvykkyyttä, että yritys pysyy elossa”, Paananen pohtii.

Asiakkaan etu mielessä

LUT-lahjoituksen taustalla Paananen sanoo olevan ajatuksen siitä, että Suomi ei selviä, ellei täällä muuteta asenteita. ”Meillä on asennevamma. Meidän täytyy ymmärtää, kuinka yhteiskunta toimii. Se toimii silla tavalla, että me pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa, koska kaikki se hyvinvointi, joka tulee meille, tulee meidän asiakkaidemme hyväntahtoisuudesta. Sitä sanotaan kaupankäynniksi.”

”Meidän toimintamme pitäisi lähteä siitä, että edesautamme asiakasta. Meidän on oltava niin hyviä, että asiakas toteaa, että meihin turvautumalla sillä on mahdollisuudet menestykseen.”

Vaikka Jalo Paananen ei olekaan enää aktiivisesti mukana yritystoiminnassa, seuraa hän silti tarkkaan yrityselämää ja maailmanmenoa. Hän tykkää käydä myös perusteellisia keskusteluja eri aloja edustavien ihmisten kanssa. Lisäksi hän lukee paljon lehtiä ja kirjoja.

Jouluksi Jalo ja Anja Paananen odottavat kylään lapsiaan ja lastenlapsiaan, joita on kertynyt kaikkiaan seitsemän. Yksi heistä väittelee ensi vuoden alussa Lontoossa teoreettisesta fysiikasta. Aihe liittyy numeeriseen suhteellisuusteoriaan, mustiin aukkoihin ja pimeään aineeseen. Siinä kohdin vaari nostaa kädet ylös. Tämä työ saattaa jäädä häneltä lukematta.