Uutishuone / Asiantuntija-artikkelit

Omistaminen on omistautumista

Kirjoittanut Philip Aminoff Hallitusammattilainen, Perheyritysten liitto

Julkaistu 11.03.2019

Kun perheyrityksen osakkeenomistajalta kysyy, mitä hän omistaa, vastauksena on yleensä kuvaus yrityksen liiketoiminnasta: tuotteita ja palveluita, asiakkaita, toimipaikkoja, henkilöstöä. Kuvaukset ovat usein hyvin eläviä, niihin sisältyy intoa, ehkä vähän ylpeyttäkin, ja usein kysyjä saa kuulla myös mielenkiintoisia tarinoita yrityksen vaiheista.

Omistaja ajattelee yritystään laajennetun taseen aktiivapuolen kautta: aineellinen ja aineeton omaisuus, osaaminen, yrityskulttuuri. Taseen passiivapuoli on toki perheyrittäjänkin kannalta tärkeä. Vahvan taseen tehtävänä on varmistaa riittävä itsenäisyys ulkopuolisista rahoittajista ja riittävä lamansietokyky.

Sijoittajan vastaus samaan kysymykseen on kovin erilainen. Sijoittaja omistaa arvopapereita, joihin liitty tuotto-odotuksia, suoran tuoton ja arvonnousun muodossa. Tärkeintä on halvalla ostaminen ja kalliilla myyminen. Halvan ja kalliin arviointi tapahtuu tuloslaskelman ja taseen avainlukujen kautta. Ensisijainen kiinnostuksen kohde on kasvu, käyttökate ja oman pääoman tuotto. Taseen pasiivapuoleen kohdistuu paljon huomiota; siellä ei saisi olla yhtään ylimääräistä omaa pääomaa

Kun omistaja ja sijoittaja ovat syystä tai toisesta osakkaina samassa yhtiössä, syntyy usein ongelmia. Omistajaa kiinnostaa yrityksen arvon jatkuva kasvattaminen yrityksen hyvin pitkän aikavälin ansaintakapasiteetin rakentamisen kautta. Sijoittajaa kiinnostaa osakkeen tunnuslukuja parantavat toimenpiteet, joilla vaikutetaan osakkeen potentiaaliseen myyntihintaan lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Lopputulos on yleensä se, että sijoittaja pakottaa myös omistajan myymään tai että omistaja lunastaa sijoittajan osakkeet. Pahimmassa tapauksessa osakkaiden eri lähtökohdat johtavat riitelyyn, joka vahingoittaa yrityksen liiketoimintaa.

Aktiivinen ja osaava omistaja huolehtii omistuksistaan. Hän miettii parhaita tapoja myötävaikuttaa yrityksen liiketoiminnan menestymiseen. Nämä tavat voivat olla välittömiä tai välillisiä. Yksittäinen omistaja voi henkilökohtaisesti olla yhtiön liiketoiminnan kannalta tärkeä voimavara. Hän voi kuitenkin yhtä lailla toimia arvoa lisäävästi välillisesti, linjausten ja valintojen kautta. Omistajastrategiset linjaukset helpottavat huomattavasti hallituksen työtä. Omistajaintressin kannalta kaikkien keskeisimpien henkilöiden (hallituksen jäsenet, tilintarkastajat, keskeiset muut neuvonantajat) onnistuneet valinnat luovat terveen pohjan hyvälle hallitustyölle.

Osaava omistaja ei kuitenkaan katso vain yrityksen liiketoiminnan menestymistä. Ainakin perheyhtiössä hänen on syytä seurata myös yhtiön (omistajakollektiivin) toimintakykyä. Jos hän huomaa toimintakyvyn heikkenemistä, esimerkiksi eripuran siemeniä, hänen on hyvä tarttua niihin mahdollisimman nopeasti, jotta ne eivät kasva konflikteiksi. Toimintakyvytön omistajakollektiivi alentaa tutkitusti yrityksen ansaintakykyä.

Omistaminen on omistautumista. Omistaja investoi osaamistaan, energiaansa ja pääomaansa omistuksen kohteeseen, koska hän näkee sen voivan kehittyä vielä nykyistä paremmaksi. Asenne on sama asenne kuin puutarhurilla. Syitä huoleen on aina: halla, kuivuus, raesateet, tuholaiset. Mutta hyvin hoidettu puutarha selviää vastoinkäymisistä, uusiutuu ja tuo uutta hedelmää, sukupolvesta toiseen.

Kirjoitus on alun perin ilmestynyt Osaava omistaja -kirjan esipuheena.

Asiasanat
Omistajuus

Lue myös nämä