Johtaminen ja innovatiivisuus kannattavan kasvun moottoreina
Henkilöstö on perheyrityksissä yksi ydinarvoista. Viimeaikaiset tutkimuksemme ovat osoittaneet, että henkilöstön johtamisella on suuri merkitys yrityksen kannattavuuteen ja sen kautta yrityksen arvon kasvuun.
Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 -tutkimus osoitti, että johtamisen suhteen parhaan ja heikoimman kolmanneksen ero oli 5,4 % käyttökatteessa. 100 miljoonan euron liikevaihdossa tuo olisi 5,4 M€, joka on huikean suuri ero. Viiden prosenttiyksikön ero käyttökatteessa kumuloi 4–5 vuodessa yli kaksinkertaisen oman pääoman kasvun!
Tutkimuksessa henkilöstötuottavuuden johtamista kartoitettiin laaja-alaisesti. Johdon päätökset toiminnan tavoitteista, eri ihmisten vastuista ja toiminnan mittareista olivat tärkeä osa kartoitusta. Henkilöstön huomioiminen strategiatyössä, esimiesten ja henkilöstön kouluttamisessa, kehityskeskusteluissa ja työkuormituksen hallinnassa olivat toinen osa johdon toimintatapoja. Lisäksi kartoitettiin esimiesten vastuuta ja toiminnan aktiivisuutta, eri HR- ja kehittämisprosessien aktiivisuutta, sekä työkykyyn liittyvien tukitoimintojen aktiivisuutta.
Kun kaikki edellä mainittu toimii hyvin, tekee yritys 3,0 % paremman käyttökatteen kuin kilpailija. Kun taas kaikki tehdään päättämättömän passiivisesti, on kannattavuus 2,4 % kilpailijaa heikompi. Erot eri toimialojen välillä vaihtelivat niiden käyttökatetason mukaan.
Hyvä johtaminen ja siitä seuraava aktiivisuus kaikissa kehittämistoiminnoissa on todella vahva kannattavuuden kasvattaja!
Tutkimuksiimme pohjautuva hyvän henkilöstötuottavuuden johtamisen kaava on selkeä: päätetään strategiaa tukevien kyvykkyyksien tavoitteet, kehittämisvastuut ja mittarit. Otetaan nämä asiat osaksi strategiapohdintaa ja luodaan niiden johtamiselle riittävät resurssit. Johdetaan ja valmennetaan esimiehiä kyvykkyyksien kehittämisessä. Annetaan ihmisille vastuuta omasta työstä, samalla kun varmistetaan heidän osaamisensa kehittyminen.
Innovatiivisuus on mielenkiintoinen ilmiö – onko se ”Pelle Pelottomien” kyvykkyys, vai jatkuvaa toiminnan kehittämistä
Innovaatiot ovat oleellinen osa suomalaisen elinkeinoelämän menestyksen turvaamista. Innovaatioiden mahdollistaminen on hyvän johtamisen tulosta!
Jakaisin innovaatiot kolmeen luokkaan. Todelliset uudet innovaatiot tulevat enemmän tai vähemmän ”out of the box”. Toimialan liiketoimintamallien disruptio voi olla kova innovaatio, joskus teknologinen oivallus antaa pohjan innovaatiolle. Näitä esimerkkejä ovat esimerkiksi Applen iPhone ja monet alustatalouden toimijat. Onko niin, että todellisen innovaation tekijä on sopivasti erilainen, kuin alan muut tuotekehittäjät. Tutkijan sijasta muotoilija; liiketoimintaosaajan sijasta koodaaja – esimerkiksi.
Toinen innovaatioiden luokka on kovan ja tavoitteellisen tuotekehityksen tuottamat innovaatiot. Lääketieteellisen tutkimuksen tulokset, materiaalien rakenteen muokkaaminen, uudet teknologiat jne. Näissä on oleellista erinomaisen osaamisen ohella tavoitteellinen johtaminen, tilanteeseen sopiva esimiestyö ja ihmisten motivointi niin työn tulosten kuin taloudellisten kannustimien kautta.
Kolmas innovaatioiden luokka ovat arjen pienet innovaatiot– työ sujuvoittaminen, asiakaspalvelun uusi twisti tai materiaalin käyttöasteen nousu. Pieniä muutoksia arjessa, joita jokainen voi tehdä. Tässäkin lähtökohtana on johtaminen, vastuun – tai vähintään luvan antaminen – ihmisille innovointiin. Ihmisten kuuntelu perinteistä aloitelaatikkoa aktiivisemmin – ihmisten huomioon ottaminen, inhimillisyys.
Keskustellaan aiheesta lisää!
Alustan näistä aiheista perheyritysillassa lokakuussa. Yhteistyössä Fennian ja Eläkevakuutusyhtiö Elon kanssa toteutettava tilaisuudessa 8.10.2019 klo 17 alkaen. Todella mielenkiintoista on kuulla perheyrittäjien näkemyksiä johtamista ja innovaatioista.
Mitä hyvä johtaminen on? Miten esimiehet voivat tukea innovatiivisuutta? Mitä innovatiivisuus on? Mikä vaikutus näillä on lyhyen ja pitkän aikavalin talouslukuihin?
Johtaminen Työelämä Yrittäjyys
