Talouden kasvu ei toteudu ilman työllistäviä yrityksiä

Kuten Keskuskauppakamarin ekonomisti Appelqvist totesi ”Oikea taantuma on sellainen tila, jossa työmarkkinatilanne heikkenisi voimakkaasti ja työllisyys laskisi.”

Työllisyystilanne on noussut myös vaalikeskustelujen keskiöön. Valtion velkakurimuksen keskeisenä pelastajana nähdään talouskasvu ja työllisyysasteen nostaminen. Tämä maistuisi talouden pelastuskeinoina niin puolueille kuin äänestäjille paremmin kuin verojen korotukset tai palveluiden leikkaaminen.  

Nykyinen hyvä työllisyystilanne on kuitenkin helposti kadotettu. Ensimmäiset huolestuttavat merkit työnantajayritysten talouden vetovoiman hiipumisesta näkyvät jo tilastoissa. Työnantajayritysten määrä laski vuonna 2022.  Katseet tuleekin suunnata työllistävien yritysten toimintaedellytyksiin, jotta niiden varaan laskettu talouden peruspilari pitäisi välttämätöntä kasvua yllä. 

Työllisyyden kasvusta ovat viime vuosikymmenet vastanneet keskikokoiset kasvajayritykset, joita myös Mittelstand-yrityksiksi kutsutaan. Mittelstand-yritysten eli 50–499 henkeä työllistävien yritysten, vipuvaikutus on moninkertainen niiden määrään nähden. Mittelstand-yritysten osuus Suomen yrityskannasta on vain yksi prosentti, mutta osuus yksityisen sektorin työpaikoista on reilusti yli neljännes 

Maaliskuussa 2022 Perheyritysten liitto esitti yhdessä EK:n kanssa rohkean kansallisen Mittelstand-ohjelman laatimista, koska lähes puolet Mittelstand-yrityksistä on perheyrityksiä.   

Kaikki toimet, joilla lisätään yritysten luottamusta tulevaisuuteen ovat nyt tarpeen. Yritysten kasvun akuutit esteet tulee raivata tieltä ensimmäisenä ja sen jälkeen varmistaa ennustettava vakaa toimintaympäristö, jotta saamme lisää yrityksiä kasvamaan paremmin talouden turbulenttisuutta kestävään Mittelstand -kokoluokkaan.  

Tärkeimpänä kasvun esteenä Perheyritysten liiton pulssikyselyissä nousee osaajapula, jonka taltuttamiseksi kannustinloukkujen purkaminen ja työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen olisivat tarpeen.  

Toinen kasvun este ovat investointien lupajonot, joissa seisoo useamman miljardin edestä tulevaisuusinvestointeja. Lupajonot purkamalla talouteen saataisiin lisää vauhtia ja tulevaisuutta rakentava vihreä siirtymä etenemään. 

Kolmantena kasvun edellytyksenä on, että verotus kannustaisi yrityksiä kasvuun ja yrittäjiä sukupolven- tai omistajanvaihdoksiin. Yritystoimintaa ei synny itsestään, vaan sitä luomaan, rahoittamaan ja kehittämään tarvitaan yrittäjiä ja omistajia; yksilöitä, jotka keksivät liikeideoita ja jotka tekevät päätöksiä yritystoiminnan aloittamisesta ja kehittämisestä. Yrittämisen ja omistamisen arvostaminen ja niitä koskevan verotuksen ennustettavuus ja kannustavuus edistäisivät investointeja yritystoimintaan ja tukisivat parhaiten myös yritystoiminnalle asetettuja työllisyystavoitteita.