Perheyritysten liiton tutkimus: Uusi osinkoveromalli lisäisi investointeja, työllisyyttä ja verotuloja
Tiedote 12.3.2019
Perheyritysten liitto
Taloustutkimuksen tekemä tuore tutkimus osoittaa, että nettovarallisuudesta riippumattoman pääomatuloneutraalin osinkoveromallin käyttöönotto lisäisi yritysten investointeja 330 miljoonalla eurolla ja parantaisi työllisyyttä 18 500 henkilöllä. Kun otetaan huomioon sekä välitön osinkoverotuoton pieneneminen että parantuneen työllisyyden tuottamat verotulot, nettovarallisuudesta riippumaton pääomatuloneutraali osinkoveromalli lisäisi julkisen sektorin vero- ja maksutuloja varovaisesti arvioiden 111 miljoonaa euroa.
Tutkimuksen ovat tammikuussa 2019 Taloustutkimuksella tehneet tutkimusjohtaja Pasi Holm ja tutkija Juho Tyynilä Perheyritysten liiton toimeksiannosta. Tutkimuksessa on arvioitu julkisessa keskustelussa viime aikoina esillä olleiden listaamattomien yritysten osinkoveromallien kansantaloudellisia vaikutuksia.
Tarkastelun kohteena ovat nykyinen osinkoveromalli, Perheyritysten liiton yhdessä EK:n ja Keskuskauppakamarin kanssa esittämä nettovarallisuudesta riippumaton pääomatuloneutraali osinkoveromalli ja yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän (ns. Järvikareen työryhmä 9.2.2017) osinkoveromalli sekä sen täydennys.
Pääomatuloneutraalilla mallilla tarkoitetaan, että osingon kokonaisverorasitus (yritys + omistaja) on samalla tasolla kuin muiden pääomatulojen verotus. Verotus kohtelee sijoitusta yritykseen neutraalisti suhteessa muihin sijoituksiin. Tällä hetkellä nettovarallisuuden tuottoaste on 8 prosenttia ja osinkotuloraja 150 000 euroa. Molempien rajojen yläpuolella osingonsaajan verotus kiristyy.
Tutkimuksen tietolähteenä ovat olleet Verohallinnon osinkoverotilasto, Tilastokeskuksen yritysrekisteri ja Perheyritysten liiton jäsenille suunnattu yrityskysely joulukuussa 2018. Jäsenyrityksille kohdistettuun haastattelututkimukseen vastasi 85 omistajayrittäjää.
Vastanneista perheyrityksistä lähes 70 prosenttia piti parhaimpana nettovarallisuudesta riippumatonta pääomatuloneutraalia osinkoveromallia. Nykyistä veromallia piti parhaimpana lähes 20 prosenttia. Nettovarallisuuden tuottoasteen alentamista nykyisestä kahdeksasta prosentista ei juurikaan kannatettu. Keskeinen syy siihen, miksi nettovarallisuuden tuottoasteen laskeminen ei saa kannatusta, perustuu yhtäältä yritysten nettovarallisuuteen ja toisaalta yritysten osingonjakopolitiikkaan.
”On helppoa ymmärtää, miksi vastaajat pitävät parhaimpana tätä uutta nettovarallisuudesta riippumatonta pääomatuloneutraalia osinkoveromallia. Tämä malli kannustaa liiketoiminnan kannalta perusteltuihin investointipäätöksiin ja osingonjakopolitiikkaan sen sijaan, että verotukselliset perusteet vaikuttavat päätöksentekoon. Samalla malli tuo osakesijoittamisen samalle viivalle muiden sijoitusmuotojen kanssa, koska osingonjaon kokonaisverorasitus vastaa muiden sijoitusten verorasitusta”, Auli Hänninen sanoo.
Eräs keskeinen hallitusten käytettävissä oleva keino vaikuttaa yritysten investointeihin ja työllisyyteen on yhteisö- ja pääomaverotus. Sen avulla voidaan edistää pääomien kulkeutumista investoivaan ja työllistävään yritystoimintaan. Hallituskauden 2015–2019 aikana työllisyysaste nousee yli 72 prosenttiin. Jotta kansantalouden pitkän aikavälin kestävyysvaje saataisiin hallintaan, työllisyysasteen pitäisi parantua 75 prosenttiin seuraavalla hallituskaudella. Lähes kaikki puolueet ovat samaa mieltä työllisyystavoitteesta.
Työllisyyden ja talouskasvun välillä on positiivinen riippuvaisuus. Kansantalouden pitkän aikavälin kasvu on puolestaan riippuvaista yritysten investoinneista. Ilman riittäviä investointeja kansantalouden tuotantopotentiaali rapautuu ja talouskasvu hiipuu.
Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä
Tiedote elinkeinoelämän järjestöjen yhteisestä veromallista täällä: https://perheyritys.fi/uutishuone/uutiset/tiedote-
Perheyritysten liiton eduskuntavaalitavoitteet täällä: https://perheyritys.fi/uutishuone/uutiset/suomi-tarvitsee-talouskasvua-yrittajia-ja-omistajia
Lisätietoja:
Auli Hänninen, toimitusjohtaja, Perheyritysten liitto, auli.hanninen@perheyritys.fi, 0400 415 230
Pasi Holm, tutkimusjohtaja, Taloustutkimus, pasi.holm@taloustutkimus.fi, 050 374 7462
Johanna Vesikallio, viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, johanna.vesikallio@perheyritys.fi, 040 722 4092
Perheyritysten liitto on noin 450 suomalaisen perheyrityksen ja kasvollisten kotimaisten omistajien vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Rakennamme kestävää suomalaista omistajuutta ja luomme hyvän omistamisen käytännöt, joiden avulla perheyritykset uudistuvat Suomen eduksi.
Omistajalla on väliä!
Vaikuta