PL:N EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET: SUOMI TARVITSEE TALOUSKASVUA, YRITTÄJIÄ JA OMISTAJIA
Julkaistu 01.02.2019
Kevään tärkeät eduskuntavaalit lähestyvät.
Perheyritysten liiton eduskuntavaalitavoitteet 2019
Talouskasvu on tie korkeampaan työllisyyteen, mikä luo hyvinvointia yksilöille ja vaurautta Suomelle. Kestävä talouskasvu voi syntyä vain yritysten avulla: yritysten kasvu on myös ainoa keino saavuttaa korkeampi työllisyys.
Jotta meillä on hyvinvoiva yhteiskunta huomennakin, Suomi tarvitsee yrittäjiä ja etenkin työllistäviä yrityksiä. Hyvinvoivaa Suomea rakennetaan uskomalla ja investoimalla osaamiseen ja yrittämiseen. Verotuksen tulee kannustaa suomalaisia omistamaan yrityksiä, jotka investoivat ja työllistävät Suomessa.
1. Suomi tarvitsee talouskasvua
• Työllisyysaste on nostettava ensi vaalikaudella vähintään 75 prosenttiin. Suomessa vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että haluamme asua hyvinvoivassa yhteiskunnassa, jossa pidetään huolta myös heikommassa asemassa olevista ihmisistä. Suomalaisten etuudet ja palvelut rahoitetaan veroilla, verojen korottamisen tie on kuitenkin Suomessa kuljettu loppuun. Tarvitsemme Suomeen lisää työtä ja talouskasvua, joista meidän kaikkien tarvitsemat verotulot kertyvät. Suomi tarvitsee kestävää talouskasvua, ja se voi syntyä vain yritysten avulla: työllisyysasteen nousu vaikuttaa suoraanverotulojen kasvuun.
• Työntekijöiden osaaminen on varmistettava koko työuran ajan. Ammattiosaajien saamisen varmistamiseksi oppisopimusjärjestelmää pitää kehittää. Korkeakoulutukseen pitää olla omat väylät perustutkintoa suorittaville nuorille ja työssä oleville osaamisen päivittämiseen. Yritykset kantavat oman osansa työntekijöiden kouluttamisesta, mutta yhteiskunnalla pitää olla keskeinen rooli koulutuksen järjestämisessä, eikä yksilön omaa vastuuta osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä voi myöskään unohtaa.
• Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta on luovuttava ja lupaprosesseja on nopeutettava. Ulkomaalaisten työllistymistä on helpotettava luopumalla tarveharkinnasta ja lyhentämällä työlupaprosesseihin menevää aikaa.
• Työrauhalainsäädäntöä on uudistettava siten, että työrauha suomalaisilla työpaikoilla vahvistuu.
Tämä edellyttää :
• laittomista lakoista määrättävien sakkojen korottamista
• selkeästi suhteettomien tukilakkojen kieltämistä
• poliittisten lakkojen oikeuden rajaamista vastaavasti kuin muissa
Pohjoismaissa.
2. Suomi tarvitsee yrittäjiä
• Yrittämiseen liittyvän poliittisen päätöksenteon pitää keskittyä työnantajayritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Yrittäjyys on suositumpaa kuin koskaan ja me haluamme lisää ihmisiä yrittäjiksi. Suomi tarvitsee työllistäviä yrityksiä, jotta meillä on hyvinvoiva yhteiskunta huomennakin. Uusista työpaikoista merkittävä osa on viimeisen vuosikymmenen aikana syntynyt pk-yrityksiin. Samaan aikaan työllistäviä yrittäjiä on yhä vähemmän, ja enää joka kolmas yritys työllistää yrittäjän lisäksi jonkun muun henkilön. Suomi tarvitsee uudistuksia, jotka kannustavat yrittäjiä investoimaan, työllistämään ja kansainvälistymään.
• Paikallinen sopiminen on laajennettava kaikkiin yrityksiin, myös työnantajajärjestöihin kuulumattomiin. Paikallinen sopiminen edistää työmarkkinoiden joustavuutta. Olosuhteet ja tavoitteet ovat työpaikoilla erilaisia, ja parhaaseen tulokseen voidaankin päästä silloin, kun työnantaja ja työntekijä voivat suoraan sopia esimerkiksi palkkauksesta ja työaikajärjestelyistä keskenään.
3. Suomi tarvitsee omistajia
• Osinkoverotukseen pitää tehdä kokonaisuudistus. Verotuksen pitää tukea yrityksen jatkuvuutta ja uudistumista. Osinkoverotuksen pitää siten olla neutraali eri toimialojen, oman ja vieraan pääoman sekä listatun ja listaamattoman yrityksen välillä.
• Verotukseen pitää saada parlamentaarisesti valmisteltu, yli vaalikausien ulottuva vero-ohjelma. Verotuksen pitää tukea yritystoiminnan jatkuvuutta ja uudistumista. Selvä näkemys verotuksen suunnasta helpottaa esimerkiksi investointipäätösten tekemistä. Veropolitiikan tulee olla pitkällä aikavälillä ennustettavaa ja johdonmukaista. Yli vaalikausien ulottuva vero-ohjelma helpottaa yrityksen kehittämistä ja uudistamista.
• Perintövero pitää korvata luovutusvoittoverolla. Perintö- ja lahjaverossa pitää pitkällä tähtäimellä siirtyä esimerkiksi Ruotsin mallin mukaiseen luovutusvoittoveroon. Verot maksetaan silloin, kun on maksukykyä. Nykyisin perintöveron maksamiseksi pitää irrottaa varoja tai yritys jopa myydä. Lyhyellä tähtäimellä verotuksen pitää palata vuoden 2011 tasolle.
• Seuraavaan hallitusohjelmaan on saatava laaja-alainen ohjelma kotimaisen omistajuuden edistämiseksi Suomessa. Suomi tarvitsee omistajia, jotka investoivat Suomeen. Ei ole Suomen etu, jos iso osa työtä ja hyvinvointia luovista yrityksistä siirtyvät ulkomaille. Kotimainen omistaja on usein pitkäjänteisempi ja katsoo myös Suomen etua investointipäätöksiä tehdessään. Tämä puolestaan synnyttää uutta työtä. Omistajuuden edistämisohjelma on toteutettava ensi vaalikaudella, jotta kotimainen omistajuus vahvistuu.
Omistajalla on väliä.
FINLAND BEHÖVER EKONOMISK TILLVÄXT, FÖRETAGARE OCH ÄGARE
Ekonomisk tillväxt är vägen till högre sysselsättningsgrad, vilket skapar välmående för individerna och välstånd för Finland. En hållbar ekonomisk tillväxt kan endast uppstå med företagens hjälp: företagens tillväxt är också det enda sättet att uppnå en högre sysselsättningsgrad.
För att vi även i morgon ska ha ett välmående samhälle behöver Finland företagare och speciellt sysselsättande företag. Ett välmående Finland skapas genom att tro på och investera i kunnande och företagande. Beskattningen ska uppmuntra finländare till att äga företag som investerar och sysselsätter i Finland.
1. Finland behöver ekonomisk tillväxt
• Sysselsättningsgraden ska höjas till minst 75 procent under nästa valperiod.
I Finland råder en stor enighet om att vi vill bo i ett välmående samhälle där man även tar hand om utsatta människor. Finländarnas förmåner och tjänster finansieras med skatter, i Finland har man ändå kommit till vägs ände med att höja skatterna.
I Finland behöver vi fler arbeten och ökad ekonomisk tillväxt, därifrån kommer de skatteinkomster vi alla behöver. Finland behöver hållbar ekonomisk tillväxt och den kan endast uppstå med företagens hjälp: en ökad sysselsättningsgrad inverkar direkt på ökade skatteinkomster.
• Arbetstagarnas kunnande ska försäkras under hela det yrkesverksamma livet. Lärlingssystemet måste utvecklas för att försäkra att man får yrkeskunnigt folk. Det måste finnas separata vägar till högskoleutbildning för unga som avlägger grundexamen och arbetstagare som uppdaterar sitt kunnande. Företagen bär sin andel vad gäller de anställdas utbildning, men samhället måste ha en central roll i ordnandet av utbildning och individens eget ansvar i fråga om upprätthållandet och utvecklingen av det egna kunnandet är inte heller att förglömma.
• Behovsprövningen av utländsk arbetskraft måste avskaffas och tillståndsprocesser måste påskyndas.
Anställning av utländska medborgare bör göras enklare genom att överge behovsprövning och förkorta tiden som går åt till arbetstillståndsprocesser.
• Lagen om arbetsfred måste förnyas så att arbetsfreden på finländska arbetsplatser förstärks.
Detta förutsätter:
• förhöjning av bötesbeloppet för olovliga strejker
• förbud för klart oproportionerliga sympatistrejker
• begränsning av rätten till politiska strejker som motsvarar den i andra nordiska länder.
2. Finland behöver företagare
• Det politiska beslutsfattande som berör företagande måste fokusera på att förbättra de anställande företagens verksamhetsförutsättningar
Företagande är mer populärt än någonsin tidigare och vi vill att fler människor ska bli företagare. Finland behöver företag som sysselsätter så att vi även i morgon har ett välmående samhälle. Av nya arbetsplatser har en betydande del under det senaste årtiondet uppstått inom små och medelstora företag. Samtidigt finns det allt mer anställande företagare och endast vart tredje företag sysselsätter en annan person förutom företagaren. Finland behöver reformer som uppmuntrar företagarna att investera, sysselsätta och internationaliseras.
• Lokala avtal måste utvidgas till att omfatta alla företag, även de som inte hör till arbetsgivarorganisationer.
Lokala avtal främjar arbetsmarknadens flexibilitet. Villkoren och målsättningarna är olika på arbetsplatserna och det bästa resultatet når man också när arbetsgivaren och arbetstagaren kan sinsemellan direkt avtala om till exempel lön och arbetstider.
3. Finland behöver ägare
• Dividendbeskattningen måste reformeras helt
Beskattningen måste stödja företagets kontinuitet och förnyelse. Dividendbeskattningen måste således vara neutral mellan olika branscher, det egna och andras kapital samt listade och olistade företag.
• Beskattningen måste få ett parlamentariskt förberett skatteprogram som sträcker sig över valperioderna
Beskattningen måste stödja företagsverksamhetens kontinuitet och förnyelse. En tydlig vision om beskattningens riktning underlättar till exempel fattandet av investeringsbeslut. Skattepolitiken måste vara förutsägbar på lång sikt och konsekvent. Ett skatteprogram som sträcker sig över flera valperioder underlättar utvecklingen och förnyelsen av företag.
• Arvsskatten måste ersättas med beskattning av överlåtelsevinst
Vad gäller arvs- och gåvoskatt måste man övergå på lång sikt till exempel till beskattning av överlåtelsevinst i enlighet med den svenska modellen. Skatten betalas då man har soliditet. För att betala arvsskatten nu för tiden måste man frigöra medel eller till och med sälja företaget. På kort sikt måste beskattningen återgå till samma nivå som år 2011.
• Till nästa regeringsprogram måste man få ett övergripande program för att främja inhemskt ägande i Finland
Finland behöver ägare som investerar i Finland. Det är inte till Finlands fördel om en stor del av företagen som skapar arbete och välstånd flyttar utomlands. En inhemsk ägare är ofta mer långsiktig och beaktar också Finlands intresse vid investeringsbeslut. Detta i sin tur skapar nytt arbete. Stimulansprogrammet för ägandeskap måste verkställas under nästa valperiod så att det inhemska ägandet stärks. Ägaren är viktig.
Vaikuta Työelämä Verotus Yrittäjyys
