Teknologiateollisuuden päätös lisätä paikallista sopimista tukee Suomen talouden nousua

Teknologiateollisuus on ilmoittanut muuttavansa järjestörakennettaan  tavoitteenaan lisätä paikallista sopimista toimialan yrityksissä. 

Sen jälkeen kun Metsäteollisuus irtautui viime syksynä työehtosopimustoiminnasta Teknologiateollisuuden päätös oli odotettu ja tervetullut askel eteenpäin. Yrityskohtaisen sopimisen edistäminen on molemmilla tavoitteena, mutta Teknologiateollisuuden muutos on hivenen pehmeämpi.

Metsäteollisuuden viime syksyn päätös tarkoitti loppua alan yleissitovuudelle. Teknologiateollisuuden päätös ei tarkoita automaattisesti samaa, koska toimialalla jatketaan valtakunnallisten työehtosopimusten tekemistä vastaisuudessakin. Teknologiateollisuudessakin pitäisi kuitenkin päästä sopimaan työehdoista yritystasolla, jos se koetaan yrityksissä oikeaksi tieksi.

Yleissitovuuden puolestapuhujat pelkäävät, että työnantajat käyttäisivät paikallista sopimista palkkojen alentamiseen. Teknologiateollisuuden näkemys on, että tämä ei ole tavoitteena. Tuskin onkaan.

On nimittäin vaikea ymmärtää, millä logiikalla työehtojen polkeminen voisi olla tavoitteena taikka millä tavalla palkkojen polkeminen auttaisi yrityksiä menestymään. Yritykset tarvitsevat työntekijöitä, jotka kokevat työssään osallisuutta ja merkityksellisyyttä. Todennäköisemmin käy päinvastoin eli niin, että työnantajat ja työntekijät kykenevät sopimaan entistä joustavammin asioista. Se hyödyttää molempia osapuolia. Sopiminen paikallisesti lisää työntekijöiden osallisuutta ja työn merkityksellisyyttä.

Yritykset tarvitsevat osaavia työntekijöitä. Perheyritysten liiton jäsenilleen helmikuun lopulla tekemässä kyselyssä vastaajista 48 prosenttia sanoi, että osaavan henkilökunnan löytäminen on jonkin verran hankalaa ja 23 prosenttia sanoi sen olevan erittäin hankalaa. Se kertoo, että osaavasta henkilökunnasta kilpaillaan koronakriisin keskelläkin. Tätäkin taustaa vasten työehtojen polkeminen näyttää äärimmäisen huonolta vaihtoehdolta. Siinä ei voita kukaan, sillä se olisi yritykselle tuhon tie.

Arvioin viime lokakuussa, että koronan jälkeinen Suomi nousee parhaiten kanveesista sopimalla – työntekijä ja yritys kerrallaan. Tähän voi nyt lisätä, että myös järjestö kerrallaan.